Hei kaikille ja tervetuloa cosplay-harrastajan liiman ja lakan huuruiseen blogimaailmaan! Nimeni on Jani Laukkanen aka. Cidi Cosplay ja tämä henkilökohtainen blogini sisältää kirjoituksia cosplay-harrastuksestani, seikkailuista alan tapahtumissa sekä keskustelua skenessä ilmenevistä aiheista.

Sananlasku menee ''Kukaan ei ole seppä syntyessään!'' ja se pitää paikkansa. Minäkin aloitin täysin nollasta vuonna 2010 cosplayn harrastuksen ja pukuja tehdessäni olen yllättynyt miten paljon käden taidot ovat kehittyneet niin monella alalla, kuin missään muussa harrastuksessa. Jokaisesta voi tulla mestari kovalla työllä ja se on palkitseva tunne, kun saa aina uuden puvun valmiiksi ja pääsee sitä näyttämään muille ylpeänä.

Liittykää siis seuraani cosplayn maailmaan ja nouskaamme jokainen kohti taivasta tavoitteinemme tämän harrastuksen parissa! o/

torstai 13. joulukuuta 2012

Syrjitkö sinä muita kanssaharrastajia?

Omien kokemusten pohjalta sekä nimeltä mainitsemattomien henkilöiden kanssa käydyt keskustelut inspiroivat kirjoittamaan taas tällaista mielipidesoopaa tännekin puolelle. Ennen kuitenkin, kun aloitan niin muistakaa, että kyseessä siis on vain oma mielipiteeni kyseessä. Tätä ei pidä yleistää koko harrastajakuntaan tms. Turhat jorinat sikseen ja aloitetaan.

Suurilta osin tapahtumien yleiskuva on, että Suomen conkansa on ystävällistä. Tapahtumaan mentäessä nähdään iso kasa samanhenkisiä ihmisiä niin silloin tuntee sen yhteenkuuluvuuden tunteen (You know?). Cossaajat juttelevat tuttavallisesti toisilleen yhdistävän harrastuksen kautta vaikkei olisikaan ennen tavannutkaan kyseistä henkilöä. Näiden kautta hyvin helposti saa uusia ystävyyssuhteita kerättyä ja kaikilla on kivaa (Omatkin läheisimmät ystävät on tätä kautta tullut.). Harrastajakuntakin vaihtelee paljon eikä rajoitu yhteen ikähaarukkaan. Yleisin ikähaarukka harrastajien kesken on n. 12-16 vuoden iässä mutta silti yli 20-vuotiaatkin harrastajat eivät ikänsä puolesta ole heitetty nurkkaukseen häpeämään. Iän puolesta kuka tahansa voi käydä coneissa eikä heitä katsota pahalla silmällä, kuten joissain muissa tapauksissa voitaisiin katsoa.

Uskaltakaa olla oma itsenne ja pitäkää hauskaa.

Pari esimerkkiä, että kuinka mukavaa conikansa on verrattuna muihin yhteisöihin mutta onko tämä nyt se koko totuus? Poikkeuksia aina löytyy, kuten tässäkin jutussa.

Kuten nykynuoriso voi yhtä hyvin tuomita jonkun henkilön musiikkityylinsä tai vaatetuksen takia niin coneissakin käy valitettavasti hieman eri kategorioissa.
Hyvänä esimerkkinä otetaan vaikka anime/mangan seuraajat. Jotkut jättävät ihmisen porukastaan ulkopuolelle pelkästään sen takia, että ei seuraa joitain tiettyjä sarjoja, jotka kuuluisivat harrastajien *perussivistykseen*. Erilaisuus tässä myös on hieman paheksuttavaa joidenkin mielestä, kun ei ole sama mielenkiinnon aihe eikä pysty juttelemaan siitä lempihahmostaan X, kun toinen ei tiedä edes koko hahmoa tai liiemmälti koko sarjaakaan. Sama heijastuu myös cosplayn kohdalla.
Toinen esimerkki on, että löytyy J-musiikin harrastaja, joka puvustukseltaan yleisestikin ilmaisee kiinnostuksensa kohteen kyseiseen aiheeseen ja ei ehkä edes seuraa niin aktiivisesti animea ja mangaa. Suoria kommentteja näille henkilöille olen kuullut nuorten harrastajien suusta, kuten *Ethän sä edes seuraa hetaliaa tai death notea. Miksi sä sitten olet edes näissä tapahtumissa?* ja *Älä tuu häiritsemään meidän porukkaa, jutellaan justiinsa cosplaysta ja ethän sä siitä tiedä mitään kuitenkaan.*

Muitakin tapauksia on eteeni vuosien varrella tullut mutten ala kaikkia niitä täällä tuomaan esille. Tiedän, ettei kaikki harrastajat tule ikinä olemaan yhtä tasapuolisia ja suvaitsevia mutta silti nämä vähäisetkin tapauksetkin harmittavat. Ei pidä tuomita ihmistä ennakkoasetelmien mukaan. Mikä ratkaisu tällaiseen ongelmaan olisi? Siinäpä miettimistä ja pohtimista.

Tämän saatua pois päästäni häiritsemästä palaan puuverstaaseen pistooleita ja miekkoja tekemään, Ciao!!!


torstai 6. joulukuuta 2012

Coneja/pukusuunnitelmia = Toimistoherra/upseeri

Argh, sairasloman vallitessa tuppaa unohtamaan tämän paikan kokonaan mutta pikaisesti voisin Cosplaygaalasta raportoida jotain. Gaalahan tarjosi pukukilpailuja monessa eri sarjassa ja täytyy sanoa, että taisi olla jopa kovatasoisimmat kilpailut mitä olen coneissa käydessäni nähnyt (Etenkin aloittelijoiden sarja huhhuh.). Harmittavaa oli kyllä vähäinen kävijämäärä tapahtumassa, joka ehkä johtui gaalan mainonnan myöhäisestä aloittamisesta. Loppupäivästä pientä vihjailua oli siihen suuntaan huokaillen, että mahdollisesti ensi vuonna gaalaa ei tule (Tapahtumapaikan korkealla vuokralla liittymistä asiaan perhaps?). Toivon mukaan näin ei käy mutta aika vain näyttää.
Gaalassa tepastelin sitten FF7:n Rufuksena. (Kuvaaja Esa Ala-Petäys)

Tässä viimeisiä päiviä sairaslomasta (toivottavasti) vietetään ja joulukuun 20. päivä on edessä seuraavat magneettikuvaukset, jossa mahdollisesti saataisiin tarkka diagnoosiin tähän tautiini, joka iski traconin aikaan, jonka takia myös armeijan upseerielämä jäi tauolle. Toivon mukaan kyseessä oli vain väliaikainen hermostotauti ja pääsisin jatkamaan ensi vuoden puolella varusmiespalveluani, kun taas mahdollisuutena on myös sitten pahin mahdollinen eli MS-tauti... Sitä en toki toivo mutta sen näkee sitten. Ainakin on ollut nyt aikaa väsätä pukuja ihan olan takaa, kun ei olla annettu mitään tehdä :D .

Armeijasta tulikin mieleen, että miksen yhdistäisi armeijaa sekä cosplayta, kun molemmista pidän niin paljon? Tästä lähti ajatuksena sitten, että Desucon Frostbiteen ensi vuodelle lisään toiselle päivälle puvun aikaisemmin mainitsemani Devil May Cry 3:n Vergilin lisäksi. Lopulta päädyin Metal Gear Solid 3:n Ocelotiin.

Armeijan upseerien puvut ovat olleet intohimoni hirveän pitkään ja nyt olisi sopiva aika tällaistakin kokeilla. Referenssikuvasta poiketen teen ruskean väriversion puvusta eli musta korvaantuu ruskeaksi. Miksi? Siviilikäytössä on minulla eräs vanhan ajan upseeripuvustus, jota pystyn hyvin käyttämään tässä. Viininpunainen muu varustus pysyy kuitenkin. Asekotelo, arvomerkit, baretti, lipastasku ja huivi on vain tehtävänä enää niin ei kovin monimutkainen projekti tule olemaan.

Tunnen itseni erittäin naiselliseksi, koska pidän pitää bootseja jalassa ;).
Katsotaan jos ehtisin väsertää puuvajan puolella Makarov-pistoolista replikan, kuten Neuvostoliiton aikaisilla sotilailla oli käytössään.

Hui, kun teitä lukijoita alkaa olemaan jo iso määrä o_o. Kiitokset kaikille lukijoille tästä ja, kun tuo 100:n lukijan rajapyykki ohittuu niin pitäisi kai teille jotain speciaalia kyhätä tänne muun kuin tilaustöiden/pukujen teosta ja coneista. Katsotaan mitä keksin.

Tällä kertaa ei muuta ja hyvää itsenäisyyspäivää kaikille, Ciao!!!