Hei kaikille ja tervetuloa cosplay-harrastajan liiman ja lakan huuruiseen blogimaailmaan! Nimeni on Jani Laukkanen aka. Cidi Cosplay ja tämä henkilökohtainen blogini sisältää kirjoituksia cosplay-harrastuksestani, seikkailuista alan tapahtumissa sekä keskustelua skenessä ilmenevistä aiheista.

Sananlasku menee ''Kukaan ei ole seppä syntyessään!'' ja se pitää paikkansa. Minäkin aloitin täysin nollasta vuonna 2010 cosplayn harrastuksen ja pukuja tehdessäni olen yllättynyt miten paljon käden taidot ovat kehittyneet niin monella alalla, kuin missään muussa harrastuksessa. Jokaisesta voi tulla mestari kovalla työllä ja se on palkitseva tunne, kun saa aina uuden puvun valmiiksi ja pääsee sitä näyttämään muille ylpeänä.

Liittykää siis seuraani cosplayn maailmaan ja nouskaamme jokainen kohti taivasta tavoitteinemme tämän harrastuksen parissa! o/

keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Suomen cosplaykilpailujen kehittyminen.

Erilaisia cosplaykilpailuja on järjestetty Suomessa miltei poikkeuksetta jokaisessa con-tapahtumassa vuosien aikana. Tapahtumien suurentuessa ja harrastajien lisääntyessä kilpailutkin ovat muuttuneet monella tapaa menneistä ajoista. Kun alan miettimään kokonaisuutena miten laaja käsite tämäkin aihe on niin se tarvitsee oman kirjoituksensa kokonaan. Purnataanpa siis aihetta taas tekstin muotoon, joten luvassa on tekstiä vähemmän tai enemmän aiheeseen liittyen.


Suomen WCS-edustajat vuosimallia 2010


Ensimmäinen cosplaykilpailu minkä näin oli vuoden 2010 Desuconin Eurocosplay-karsinnat, joka oli samalla tapahtuma, jolloin cossasin ensi kertaa. Oli upeaa nähdä livenä ihmisten yhdistävän puvunteko-/esiintymistaitonsa kilpailun muodossa ja se mitä näin silloin antoi itsellenikin intoumuksen osallistua lähitulevaisuudessa ensimmäiseen cosplaykilpailuuni. Siihen aikoihin kansainvälisiä cosplaykilpailuja missä Suomi oli osallisena oli World Cosplay Summit ja juuri tuolloin 2010 uutena kilpailuna Suomeen tullut Eurocosplay-karsinnat. Lisäksi muita kilpailumuotoja olivat esityskilpailut sekä perinteiset pukukilpailut missä oli catwalk-tyylinen lavaosuus, joka oli niihin aikoihin yleisin kilpailutyyli mitä järjestettiin. Lisäksi oli Cosplaygaala, jonka voi rinnastaa nykyään järjestettäviin SM-kisoihin. Nykyään kilpailutarjonta on monipuolistunut ja muuttunut huomattavasti erilaisemmaksi.


Vuoden 2016 Eurocosplay-karsintojen top3 (Kuva: Tapio Matikainen)

Kansainvälisiä kilpailuja missä Suomi on nykyään osallisena on selkeästi enemmän, joita ovat Nordic Cosplay Championship, European Cosplay Gathering ja aikaisemmin jo mainitsemani Eurocosplay ja World Cosplay Summit. Lisäksi Suomen SM-kilpailun yksilösarjan voittajalle on edustuspaikka Portugalissa järjestettäviin Cosplay World Masters-kilpailuihin. Cosplay on saanut entistä enemmän näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa ja viime vuonna ensi kertaa valtakunnallisessa TV-lähetyksessä näytettiin SM-mestaruuskilpailut suorana sekä NCC-finaalit Ruotsista. Kansainvälisten kilpailujen lisääntyessä, jossa puku sekä esitys ovat tasapuolisesti tärkeässä roolissa on myös lisännyt Suomessa järjestettävissä tapahtumissa esitykilpailujen määrää, kun taas miinuspuolisesti perinteiset pukukilpailut ovat jääneet menneiden vuosien suosion varjoon.


Itse olen keskittynyt juurikin esityskilpailuihin, jossa pääsen toteuttamaan pukutoteutuksen lisäksi lavashowta. Desucon 2014 esityskilpailun voittokuva meidän Diglett-ryhmästä (Kuva: Tapio Matikainen)

Menneiden vuosien pukukilpailujen tilalle on toisaalta tuotu Hall Cosplay-kilpailu, jossa tapahtumapaikalta cosplayagentit etsivät conikävijöiden joukosta lupaavia cossaajia kilpailuun mukaan ja siinä arvioidaan samalla lailla pukua sekä käydään lavalla catwalk-tyylisesti esittelemässä pukua yleisölle. Tämän haittapuoli on kuitenkin se, että kisaan pääsy on sattumasta kiinni eikä juurikaan näistä perinteisistä pukukisoista nauttivat enää saa sitä mahdollisuutta osallistua nykyään kisoihin missä vain pukua arvioitaisiin. Uudempia kilpailumuotoja ovat originaaliasunäytökset ja Cosplay Music Video-kilpailut, jotka ovat saaneet hyvin jalkasijaa kilpailuskenessä.


Ainoa kerta Hall Cosplay-kilpailussa on itselle käynyt vuoden 2015 Popcultissa, kun cossasin Arvuuttajaa muiden Batman-sarjan cossaajien kanssa.

Kilpailutarjontaa siis riittää halukkaille mutta onko se täysin hyvä asia? Parin vuoden takaisessa kirjoituksessani puhuin Suomen cosplaykilpailujen tilanteesta missä on hyvin yleiseksi tavaksi tullut viime hetken peruutukset vaikka ilmoittautumisvaiheessa kilpailut tulevat täyteen ja näyttäisi alkuvaiheessa tulevan isoja tasokkaita kilpailuja vain todetaksemme loppujen lopuksi, että kilpailuista tulee tynkäkilpailuja, joista puolet osallistujista ovat syystä tai toisesta peruuttaneet. Ongelma ei ole mihinkään poistunut ja samaa tapahtuu edelleen ehkä jopa pahemmin. Viimeisin esimerkkitapaus on Traconin WCS-karsinnat, joista yhdeksästä kisaparista viisi (Korjatkaa asiasta tarkemmin tietävä, jos sanoin luvut väärin.) oli peruuttanut kisaan mennessä osallistumisensa. Ansaitseeko tasollisesti ehkä kovin cosplaykilpailu tällaista näyttöä Suomen osalta?


WCS 2017-karsinnat käytiin siis tänä vuonna läpi neljällä kisaparilla. (Kuva: Matias Tukiainen)

Nykypäivänä on niin paljon kilpailuja ja kansainvälisten arvokisojen viedessä suuren osan aktiivisten kisaajien huomion jää Suomen sisäisten tapahtumien kilpailut hyvin pieniksi tai loppujen lopuksi ne peruutetaan osallistujamäärien pienuuden vuoksi. Lopputekijöissä kisaosallistuminen ja siinä pysyminen on kisaajasta itsestään kiinni valmistautumalla mahdollisimman ajoissa kilpailuun tekemällä puvun ja mahdollisen esityksen valmiiksi. Itse en ole lainkaan omasta toimestani joutunut kilpailua jättämään kesken, koska osaan kaiken tehdä ennakkoon valmiiksi, joten aina ihmettelen miten muut oudoksuvat tyyliäni tehdä hyvin suunnitellusti asiani valmiiksi muiden panikoidessa kisaa edeltävänä yönä saumojen kiinnittämistä.

Tulevaisuudessa voi tulla jopa lisää uusia kilpailuja niin jatkuuko silloinkin samat tavat? Uusilla kisaajahalukkailla tuntuu olevan entistä suurempi kynnys aloittaa kisaamista, kun on niin paljon tarjontaa ja kansainvälisten kilpailujen hohdokkuus innostaa heti cossaajia. (Kuka nyt muistaisi pienen Chibicon X pukukisan osallistujaa, kun suhteessa voisi pyrkiä maataan edustamaan joihinkin näistä kansainvälisistä kisoista?)


Vuoden 2014 Traconin WCS-karsintoihin osallistuin ystäväni Urhon kanssa SoulCalibur II-cosseilla.


Onko cosplaykilpailuja aivan kaikissa tapahtumissa edes oltava nykyään, jos ei osallistujia meinaa löytyä? Tai muuttaa ilmoittautumismenetelmiä? Ehkä vastaus kaikkiin löytyy vain omasta itsestään ja halustaan osallistua kilpailuun. Jos aikoo osallistua niin pysyy siinä päätöksessään loppuun saakka, eikä jätä kesken (Poislukien sairastapaukset, perhesyyt, työt jne. ovat harvinaisempia hyväksyttäviä syitä jättää kisaosallistuminen.). Itse kannustan kaikkia kokeilemaan kisaamista edes kerran jossain vaiheessa. Mahdollisuus saada uusia ystävyyssuhteita, hyvää kokemusta lavaesiintymisestä ja palautetta tekemisestäsi ovat positiivisia meriittejä, joita kannattaa hankkia.

Mitä mieltä itse olet? Oletko aktiivinen kisaaja ja vaivaako samat ongelmat skenessä? Pitäisikö vanhoja kilpailutyyppejä tuoda takaisin? Oletko aloitteleva cossaaja ja et uskalla osallistua kilpailuihin jostain syystä? Keskustelua pystyyn. Tosiaan siis minä voin puhua vain oman kokemukseni perusteella mikä ulottuu vuoteen 2010 mutta jos teitä alan harrastajia on paljon kauempaakin tätä tehnyt ja haluaa kertoa miten vielä aikaisemmin kilpailuja on järjestetty niin kertokaa ihmeessä.

Tracon 2013 esityskilpailussa tuli napattua 2. sija Urhon kanssa Tekken 3-esityksellä ja ystävämme Starblom voitti Flynn Riderina. (Kuva: Ilkka Reponen) 

Kisaaminen on hauska kokemus, joka vain parantuu mitä enemmän niihin osallistuu. :) Itse pyrin ensi vuonna pariin kilpailuun osallistumaan ja jatkan kilpailuissa käyntiä. Jos sinua kiinnostaa edes vähäsen kisaaminen niin tartu tilaisuuteen oli tapahtuma mikä tahansa! Yritetään kaikki omalla pienellä panostuksellamme saamaan täysiä cosplaykilpailuja coneihin mitä yleisö voi innolla seurata.^^

Until next time, Ciao! o/

sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Kim Possible & Ron Stoppable - Photoshoot (Popcult Helsinki 2016)

Blogin hiljaisen ajan julkaisuista seuraavana olisi viime kevään Popcult Helsinki-tapahtuman photoshoot, jonka järjestimme luottokuvaajani Ninan kanssa. Popcultissa alkoi Valitsen sinut! -musikaalin esityskausi, josta alkoi koko kesän kestävä kiireinen tapahtumaputki niin minulla ei ollut aikaa paljon uusille cosseille mutta saimme kuitenkin lauantaille kyhättyä itselleni Ron Stoppable -cossin. Tyttöystäväni oli aikaisemmalle kesälle valmistanut Kim Possible -cossin ja ystävän ehdottaessa paricossia meille Kim & Ron-duona sain nostatuksen tehdä puvun.


The unstoppable duo - Kim & Ron.






Ron oli hahmona mieluisa kuvattava persoona. Koomisen sidekickin roolissa Ronina pystyin vääntelehtimään ja kääntelehtimään kasvojenpiirteitäni, joten ilmeet ei kuvissa toistanut itseään liikaa.






On upeaa huomata miten photoshootit ovat kehittyneet kuvaajamme Ninan kanssa vuoden aikana. Jo pelkästään tämän vuoden puolella järjestettyjen kolmien kuvauksien jälkeen on kuvien taso joka kerralla vain noussut ja kuvauksien aikana yhteistyö on helpompaa, kun molemmat tiedetään mitä haluamme kuvilta. :)  Jos teillä lukijoilla sattuu tulemaan mahdollisuus olla yhteistyössä saman kuvaajan kanssa pidemmän aikaa niin pitäkää siitä kiinni, koska lopputulos vain paranee ajan edetessä.






The derp-photo. :D
 
Tällä hetkellä talomme remontti on vienyt työtilaa kämpästä ja motivaatiota cossien teosta mutta Cosplayn SM-kisoihin pyrin saamaan SoulCalibur V:n Yoshimitsu-cossini vihdoin valmiiksi. Cossi tuntuu sopivalta GameXpo-tapahtumaan minkä yhteydessä kilpailut järjestetään. Toivotaan parasta siis.

Until next time, Ciao! o/

maanantai 12. syyskuuta 2016

Pokemon: Sandshrew - Photoshoot (Tracon 2016)

Aluksi en edes suunnitellut lähteväni koko tapahtumaan, koska Pokemon-musikaalimme esityskausi päättyi conia edeltävällä viikolla miltei koko viikon kestävään esitysrupeamaan, jonka vuoksi kaipasin lepoa mutta Monan kanssa päätettin lähteä päivän visiitille lauantaiksi, kun yksi viikonloppuranneke kuitenkin oli hankittuna. Päätimme samalla järjestää photoshootin toiselle musikaalin roolipuvulleni Sandshrew'lle, koska kyseinen puku päällä minusta ei ole musikaalin esityksistä lainkaan kuvia niin halusin siitä kuitenkin saada kuvia jossain vaiheessa, kun produktion päätteeksi Kadabran lisäksi Sandshrewn puku menivät minulle.


En ole ikinä cossatessa tuntenut itseäni näin söpöksi. :D



Tracon oli totuttuun tapaan aivan täynnä porukkaa sisätiloja ja puistoa myöten. Keli ainakin suosi lauantaina meitä ja oli hyvin aikaa vetää kuvaukset iltapäivästä. Kävin päivän aikana vain cosplaykilpailut katsomassa ja täytyy ihmetellä tätä suomalaisten viime hetken peruuntumisintoumusta. Toki sairastapaukset ovat syy erikseen, joka on täysin ymmärrettävää mutta, että WCS-karsinnoissa yhdeksästä kisaparista VIISI peruuttavat osallistumisensa on kyllä aivan järjetöntä ja epäilen, ettei kaikki tällaisia sairausperuuntumisia olleet. Suomen sisällä ehkä arvostetuin pukukilpailu ei ansaitse tuollaisia tynkäkisoja missä vain muutama loppujen lopuksi lavalle asti pääsee. NCC-karsinnoissakin oli laskujeni mukaan 2-3 peruuntumista muttei onneksi sen enempää.




Jos osallistuu mihin tahansa cosplaykilpailuun tasosta riippumatta niin pitäisi olla täysillä mukana alusta loppuun saakka, eikä luovuttaa kesken. Pitää osata suunnitella pitkällä tähtäimellä puvun tekemisvaiheet ja aloittaa puvunteko tarpeeksi ajoissa sekä suunnitella esitysosuus ääniraidan editointia myöten ja harjoitteluosuuksiin myös varata aikaa. Itse en ole ikinä missannut deadlinejani pukujen valmistuksen tai kisaosallistumisten kanssa, koska osaan juurikin aloittaa aina mahdollisimman ajoissa työskentelyn ja en ole tarvinnut stressata kisaa edeltäviä päiviä kilpailua, kun kaikki on valmiina.




Tämä on niin useasti toistuva tapa Suomen cosplaykilpailuissa vuodesta toiseen, ettei se anna hyvää kuvaa Suomen kilpailuskenestä. Yksinkertainen konsti tämän korjaamiseen on juurikin ajoissa valmistautuminen koitokseen muttei kaikesta huolimatta tämä oikein tunnu toteutuvan. Itsellä on ideapohjana kirjoittaa jossain vaiheessa loppuun yksi kirjoitus Suomen kilpailuskenestä, joten keskustelen asiasta enemmän siinä kirjoituksessa.


Kouluttaja Serena ja hänen partnerinsa. 


Kilpailuista puheenollen seuraava etappini on ensi vuoden puolella jokin esityskilpailu, jonne pyrin pitkäaikaisen esitystoverini The Urhon kanssa. Tässä lähipäivinä tapaamme pitkästä aikaa ilman mitään kiireitä ja haluamme alkaa uudestaan toteuttamaan Joker & Riddler -esitystämme, joka jäi toteuttamatta vuosi sitten Traconissa, kun emme ehtineet osallistua esityskilpailuun silloin. Kunhan kartoitamme missä tapahtumissa esityskisoja järjestetään niin enköhän infoa meidän kisaosallistumisesta sitten sopivampana ajankohtana. :) Esityksen käsikirjoituskin on n. 80 % valmis ja puvutkin on valmiina, joten ei tarvitse kovin paljoa lähteä alusta tekemään mitään uutta.^^

Me and my buddy Dedenne.
FankiFox as Koffing
Kuvauksista saan taas kiittää upeaa luottokuvaajaani Neiti Ninaa, joka kuvasi meidät Traconissa. Olisi suunnitteilla pitää joitain kuvauksia ehkä vielä loppuvuodesta puvuilleni, joista en ole vielä kuvia oikein saanut mm. Dragon Quest VIII:n Hero-cossini mutta aika ja hyvät kuvauskelit alkavat loppumaan. Muuten siirtyy uudet kuvaukset tapahtumien ulkopuolella ensi vuoden puolelle.

Until next time, Ciao! o/

keskiviikko 7. syyskuuta 2016

One Piece: Soul King Brook - Photoshoot & esityskilpailu

Viime vuoden lopulla alettuani aktiivisemmin seuraamaan One Pieceä ihastuin Brookin hahmoon, jonka johdosta halusin tehdä siitä cossinkin mutta kuitenkaan perusversiota en halunnut tehdä niin tykästyin sen sijaan New World-arcista hänen Soul King Brook-versioon.




Valitsen sinut! -musikaalin vuoksi en mitään kovin isotöisiä pukuja pystynyt tekemään, joten Brookin tapaisia keveitä pukuprojekteja oli kiva tehdä ja sai kuitenkin pidettyä tuntuman tekemiseen. Nyt pystyn keskeneräisiä isoja pukujani jatkamaan sekä muita pukuja aloittelemaan vapaa-ajallani musikaalin päätyttyä.


Cossi tekemistä vaille valmis.



Brook oli ensisijaisesti ompelua paitsi hänen maski, lasit, kruunu ja kitara piti askarrella käsin, Maskin tein Worblasta, jonka muotin tein ensin savesta ja sen päälle worblan sulatin printaten muodon worblaan. Lasit oli myös worblasta askarreltu. Kruunu oli erillisistä softispaloista koottu kasaan. Kitaran kahvan tein vanerilevystä ja runko-osan finnfoamista, jonka jälkeen gessosin tasoittaakseen pinnan ja viimeistelynä maalipinnan lisäsin. Kielet on tehty normaalista ompelulangasta.




Puvun sain valmiiksi tämän vuoden Desucon Frostbitea varten ja päätin samalla pitää photoshootin sitä varten, Brook on ensimmäinen animecossini, jonka olen 6 vuoden harrastukseni aikana tehnyt, joka vähän yllättää. :O Olen aina niin videopelipainotteisia pukuja valinnut mutta eiköhän pikkuhiljaa niitä animecossejakin ala tulemaan. :)





Teatteri-ihmisenä tykkään Brookin tavasta heittäytyä huumorilla tilanteisiin ja hänen lavapersoonastaan mitä hän sarjassaan näyttää. Hahmo on hauska ja rento, johon on helppo heittäytyä conissa ja aiheuttaa ihmisille iloa silmille.^^ Neiti Ninalle kuuluu kiitos näiden kuvien otosta, joka uhmasi reilun -20 C asteen pakkasta mennessämme ulos pitämään shoottia. Olenkin hänen kanssaan useasti pitänyt kuvauksia tapahtumissa hänen hyvien kuvaustaitojen vuoksi ja voin suositella häntä muillekin, joita kiinnostaa photoshootteja järjestää.^^

Reiluun vuoteen en ollut ollenkaan cosplaykilpailuissa osallisena ja lopputalven aikana halusin johonkin kilpailuun osallistua. Päätin osallistua Cosvisionin esityskilpailuun Brookkina sooloesityksellä. Teemaksi päätin valita Brookin suhteen Luffyyn missä yhdistyy hahmojen taustatarina sekä musiikillinen lavashow, johon valitsin New World-kappaleen minkä hän esittää animessakin laualen ja soittaen kitaraa.





Kilpailusta jäi kokonaisuudessaan hyvä fiilis ja lavalla esiintyminen oli tuohon hetkeen sellainen motivaatiopiikki mitä kaipasinkin. Mitään suurempia virheitä ei tapahtunut esityksessä poislukien kruunun tipahtaminen ennen musiikkiosion alkamista muttei se ollut kuitenkaan virhe, joka vaikuttaisi menoon. :) Esityksessä käytin videotykkiä hyödykseni mikä auttoi tuomaan taustatarinaa helpommin esiin ja pätkiä animen kappaleosista minkä itse vedin livenä. Tuomaripalautteessa ei ollut niinkään moitittavaa esiintymistaidoistani, joka näytti lavalla hyvältä ottaen huomioon hahmon, jonka tunnetiloja ei pysty ilmentämään mitenkään vaan videostani, jossa oli liikaa sisältöä ja se vei kuulemma liikaa huomiota esityksestä.





Sijoitusta ei tullut mutta kilpailun taso oli kova ja ihmiset selkeästi viihtyivät esityskilpailua katsoessaan. :) Olen jo parhaillaan nytkin uusia esityksiä suunnittelemassa ja tulevaisuudessa tulette näkemään minua aktiivisemmin kisarintamalla coneissa.^^

Until next time, Ciao! o/

sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Ulkomaiden conit osa 2 - Norjan Desucon

Kahtena vuotena peräkkäin (2014-2015) olen käynyt ystäväporukalla vierailemassa Ruotsin Närconissa, jossa järjestetään Nordic Cosplay Championship-finaalit vuosittain. Ensimmäisenä vuotena oli koko tapahtuman ajan aurinkoista, ulko-ohjelmia riitti, tapahtuma-alue oli avoin ja lähettyvillä oleva kioski toi helpotusta jaksamisen osalta. Kuitenkin seuraavana vuonna toisella käynnilläni oli asiat hyvinkin erilaisesti järjestetty ja tässä tapauksessa huonompaan suuntaan. Närcon on suurilta osin sään armoilla sen suhteen, että tapahtuma on onnistunut ja viime vuonna se ei oikein mennyt hyvin.

Neljästä päivästä ainakin kolmena satoi rankasti ja kaikki ohjelmat mitä ulkona järjestettiin (Miltei kaikki tapahtuman ohjelmat) peruuntui ja varasuunnitelmaa ei ollut esim. siirtää niitä sisätiloihin järjestettäviksi. Tarjonta oli vähäistä ja sisätiloissa tuhannet ihmiset ahtautuivat tilojen tukkeeksi sateelta suojaan. Lisäksi tapahtuma-alue oli ikävästi aidoitettu, joka vaikeutti kulkemista ja mainitsemani kioski oli metrin päässä aidoituksen toisella puolella vaikka se kuuluu tapahtumapaikan yliopistorakennukseen ja sinne piti kiertää yli kilometrin lenkki, jos halusi ulkopuolelta käydä sieltä ostaa jotain. Tämä vain sen takia, että tapahtuma saisi mahdollisimman hyvin voittoa itsellensä.


NCC-finaalit olivat omalta osaltaan kyllä huikea spektaakkeli mutta ehkäpä tapahtuma on vähän liikaakin keskittynyt sen järjestämiseen ja jättänyt muut tapahtumat epäkohdat huomiotta...

Junamatkalla takaisin Linköpingistä Tukholmaan matkatoveri Hitsuwan kanssa purimme tapahtuman hyvät ja huonot fiilikset, jonka jälkeen avasimme keskustelun, että haluaisimme tehdä ulkomaan conireissuista vuosittaisen tradition ja valitsisimme aina mahdollisuuden mukaan uuden maan sekä tapahtuman. Hetken keskusteltuamme olimme entistä enemmän innoissaan ja päätimme valita Norjan ja pääkaupungissa Oslossa järjestettävän Desuconin.



Kohti Norjaa.

Norjan Desucon järjestetään 2 kertaa vuodessa, kuten Suomessakn ja kesädesun ajankohta oli nyt 24-26.6. Päätimme lähteä matkaan tapahtumaa edeltävänä päivänä, jotta ehtisimme rauhassa asettua paikkakuntaan, käydä katsastamassa tapahtumapaikka ja viettää iltaa rauhassa. Verrattuna Närconiin matkustamiseen oli Norjaan matkustaminen todella vaivatonta ja nopeaa. Helsinki-Vantaan lentokentältä 1,5 tunnin suora lento Oslon lentokentälle, sieltä 10 minuutin pikajuna suoraan Osloon, jossa jäimme Lillestromin asemalla ja hotellille kävelyä muutama minuutti. Parissa tunnissa siis olimme Suomesta lähdettyämme perillä Norjassa hotelliin kirjautuneena. Paljoa helpommaksi ei matkustaminen voinut käydä. :)


Oli kyllä tapahtumapaikalla kokoa!
Hotellin viereisellä terassilla jalkapallon MM-kisoja seuraten.

Saatuamme tavarat hotellihuoneeseen päätimme lähteä ensin kävellen katsomassa reitin tapahtumapaikalle, jonne ei ollut matkaa kuin vajaa kilometri, jonka jälkeen lähdimme syömään ja iltaa istumaan. Tapahtumapaikka oli valtava messukeskus, joka vain jatkui ja jatkui pituudeltaan. Suomessa ei moisia tapahtumapaikkoja ole tullut kooltaan nähtyä vielä. Seuraavana päivänä tapahtumaan päästyämme tosin huomasimme, että messukeskuksen koosta puolet oli varattu tapahtumalle ja toinen puolikas kävijöiden lattiamajoitukselle.


Trainer Gold & Kadabra

Ennen tapahtuman alkua päätimme pitää pienen photoshootin, kun ensimmäiselle päivälle olimme laittaneet Pokemon-cosseja, joista Hitsuwa ja Mona olivat kouluttajia ja minä otin Kadabran. Itse en ottanut kuin yhden puvun ja viimeisen päivän conissa vietinkin ihan vain normivaatteissa. Tapahtumapaikka oli yhtä isoa messukeskushallia, johon oli tiivistetty myyntipöydät, videopelipisteet ja useampi pieni esiintymislava sekä erikseen oli 2 luentotilaa messuhallista sivussa. Isoja lavaohjelmia varten oli hallin puolella yksi osa eristetty väliseinämällä missä järjestettiin la-su Cosplay Catwalk, huutokauppaa, konsertteja jne. Hitsuwa ja minä osallistuimmekin lauantaina catwalkiin ja pääsimme näyttämään ihmisille pukujamme poseeraten. Norjalaiset olivat ehkä malttamattomia ja hieman ujoja, jonka takia eivät uskaltaneet jäädä lavalla poseeraamaan yleisölle niin miltei kaikki poikkeuksetta omalla vuorollaan kävelivät lavalle ja vajaan sekunnin käännöksen keskellä tehtyään jatkoivat heti matkaansa lavalta pois. Meidän kohdalla yleisö kyllä antoi taputusten muodossa enemmän huomiota, kun uskalsimme rohkeasti näyttää pukujamme tyylikkäästi ajan kanssa.





Tapahtumapaikalla oli myös automaattinen kuvauspiste missä pystyi helposti kuvauttamaan itsensä ja kuvat välittömästi meni julkaisuun tapahtuman sivuille. Tarjontaa oli paljon ja myyntipöydiltäkin lähti itsellä mukaan sarjakuvia ja cosplayta varten Kamuin tutoriaalikirjanenkin. Parasta antia oli kyllä uusien ihmisten tapaaminen. Muutaman paikallisen conittajan kanssa tulikin vietettyä aikaa tapahtumassa hetkinen ja yhteystiedot vaihdettua. Pe-la kului nopeasti ja sunnuntaina päätimme kaikki ottaa vain rennosti ilman mitään cosseja pitäen.




Kokonaisuudessaan reissu oli positiivinen yllätys vaikka pieniä seikkoja olisi voinut toisin järjestää, kuten sunnuntain esityskilpailu, joka oli myyntipöytäsalin puolella olemattoman kokoisella lavalla esiintyen parillekymmenelle ihmiselle, kun samaan aikaan isolla lavalla oli toinen catwalk meneillään. Näiden paikkoja olisi voinut vaihtaa huoletta. Loppujen lopuksi ulkomaanreissuksi coni ei tullut kalliiksi, kun Norja on suhteellisen lähelläkin Suomea ja paikan päälle on nopea ja helppo matkustaa. Vaikkei paikallisten harrastajien mukaan Desucon ole paras mahdollinen ensiconi tutustua maan cosplaykulttuuriin niin voin omasta puolestani suositella Desuconissa käymistä, jos kaipaa suht halpaa ulkomaanreissua conin merkeissä. 

Kaikki olimme tyytyväisiä, jonka takia olemme jo seuraavan maan ja tapahtuman päättäneet. Seuraava kohteemme on Tanskan Kööpenhaminassa järjestettävä J-Popcon ensi maaliskuun-huhtikuun taitteessa. Tapahtuma on n. 4000 ihmisen coni ja kuten Desuconiin mentäessä niin paikan päälle on suhteellisen helppo matkustaa ja varaamamme hotellikin on vain muutaman sadan metrin päässä tapahtumapaikalta ja Kööpenhaminan päärautatieasemalta, minne saavumme lentoasemalta matkustaessamme. Joukkoomme liittyy reissuun mukaan Noora Cosplay ja pyrimme nelistään myös suunnitella ryhmäcossin tekemistä Tanskaan. Siitä tietoa myöhemmin. :)

Until next time, Ciao! o/

torstai 1. syyskuuta 2016

Valitsen sinut! -musikaali - Seikkailu vertaistaan vailla.

Tarinani osaksi tänä vuonna toteutettua Pokemon-aiheista Valitsen sinut! -musikaalia on niin iso kappale elämästäni, että se ansaitsee kootun kirjoituksen, kun esityskausi on nyt ohitse ja voin hengähtää. :)

Tästä se alkoi.

Vuoden 2014 aprillipäivänä musikaalin tuotantotiimi perusti tämän produktion viralliset sivustot, jonka jälkeen he aloittivat mainostukset musikaaliin liittyen tapahtumissa. Kuukautta myöhemmin Cosvisionissa tuotantotiimin jäsen ja hyvä ystäväni Kibi antoi minulle flyerin, jossa mainostettiin musikaalia ja mielenkiintoni heräsi välittömästi. Kesän päättyessä musikaali julkaisi netin kautta auenneen näyttelijähaun, jonne laitoin innostuneena hakemuksen menemään. Kyseiseen hakuun oli hakenut yhteensä jopa 100 ihmistä. Kului kuukausi jos toinenkin, kunnes sain sähköpostia, jossa ilmoitettiin minun päässeen paperihausta eteenpäin koe-esiintymisviikonlopuille. jonne pääsi n. 45 henkilöä. Jännitykseni nousi entisestään. ><




Koe-esiintymisviikonloput oli jaettu kahteen erilliseen viikonloppuun, joista minä olin ensimmäisissä marraskuun viimeisenä viikonloppuna. Koe-esiintymiset sisälsi yhteisiä improvisaatio-teatteripajoja, tanssikoreografian opettelua, tietovisaa, koelauluja ja vaikka mitä. Kaikilta osa-alueilta mitä teatterissa voi olettaa käytiin läpi ja tuotantotiimi arvioi jatkuvalla silmällä kaikkea miten suoriutui. Harrastajateatteritaustani ja aktiiviesiintyminen eri coneissa tuli todellakin hyötykäyttöön ja vaikka pyrki tekemään kaikki tehtävät mahdollisimman hyvin niin hakijaporukan kanssa pystyi ottamaan rennosti ja kaikilla oli kivaa koko viikonlopun läpi.

Koelaulun yhteydessä henkilökohtaisessa haastattelussa muistan minulta kysyttäneen, että minkälaista roolia ensisijaisesti haluaisin itselleni ja puhuin ihmisrooleista, joita haluaisin ensisijaisesti vaikka kaikki tarjolla olevat roolit olisinkin ottanut ilomielin vastaan. Kuitenkin tiesin etukäteen olevani altavastaajana ihmisrooleja ajatellen, koska niihin painottuu lauluääni suuresti, joka on ratkaisevin tekijä vaikka minkälainen esiintymistausta olisi. En ollut varma, että saisinko sitä mitä haluisin, jos pääsisin mukaan.


Me olemme valittuja lapsia!

Vuosi 2014 lähestyi loppujaan ja kaikki koe-esiintymisissä olleet jännittivät milloin tulisi vastaus, että ketkä pääsivät musikaaliin mukaan. Joulu meni ja sen jälkeen alkoi tulla sähköpostia kokelaille. Jännitin usean ystävänikin puolesta, jotka olivat hakeneet musikaaliin myös. Harmikseni kuulin kahden tuttavani saaneen sähköpostia, etteivät mukaan päässeet ja aloin enemmän pelkäämään käykö itseni kohdalla samoin, kun ei postia ollut tullut vielä. Aikaa kului, kunnes sähköpostiin tuli viesti, jonka otsikkona luki ''VALITSIMME SINUT!''. Avasin sähköpostin ja luin lisätietoja asiaan liittyen. Se sisälsi koe-esiintymisen palautteita lyhyesti ja alustavan roolin mihin minua kaavoiteltiin. Epäilykseni toteutui eli en saanut ihmispäärooleja itselleni vaan minut roolitettiin Kadabraa varten. Sain palautetta, että tanssipuolella olin miehistä kärkikahinoissa muta laulussa on parannettavaa. Myönnän, että olin sen hetken aikaa pettynyt mutta toisaalta näkyvin Pokemon-rooli Rakettiryhmän pahispokemoneista Sabrinan partnerina kuulosti myös hyvältä.^^ Koe-esiintymisistä selvisi lopulliseen castiin n. 25 hengen porukka ja treenikausi pystyi alkamaan. -->




Treenikausi alkoi heti pari viikkoa cast-valintojen jälkeen tammikuussa 2015. Yhteenkuuluvuuden tunne oli käsin kosketeltavissa ja nopeasti kaikki tulivat toimeen toistensa kanssa. Musikaalin ajan kaikista on tullut rakkaita ystäviä toisillensa ja ikuisia ystävyyssuhteita on tullut solmittua, joka on yksi parhaimmista lahjoista mitä musikaalin ohessa olen saanut.^^ Alkuvaihe käsitteli paljon erilaisia teatteriaktiviteetteja ja esiintymisen luontevuuden hakemista. Pikkuhiljaa tuli kohtauksien läpikäyminen, rooliluonteiden etsimistä ja pukujen designeja ilmi puvustustiimiltä. Ensimmäiset kuukaudet menivät tiiviisti treenatessa mutta kesän tullessa alkoi olemaan huolia puvustus-/lavastustiimin osalta.




Pukuluonnoksia hahmoista, joita näyttelin musikaalissa.

Cast-haun yhteydessä oli erillinen puvustajien ja lavastajien haku mutta kesään mennessä henkilöitä lähti kesken kaiken pois sitoutumisvaivoihin vedoten (Vaikka ennen produktion alkua useaan kertaan kaikilta varmistettiin, että ovat valmiita sitoutumaan tähän produktioon..) ja etenkin lavastuspuolella ei ollut ketään siihen mennessä mukana. Erään treeniviikonlopun päätteeksi kesäloman loppuessa nostin käteni ja sanoin pystyväni auttamaan asiassa. Siihen aikaan opiskelin teatteritekniikan artesaaniksi ja pystyin tekemään opinnäytetyönä musikaalia varten tarvittavia lavasteita hyödyntämällä koulun puitteita. Tämä oli loistoveto sillä opettajani suostui ja pystyin rauhassa keskittymään tarpeiston tekemiseen musikaalin hyväksi missä olen näyttelijänä myös mukana. Nyt olin näyttelijä sekä lavastaja musikaalissa.



Päätin rakentaa koneen sisältä tyhjärakenteiseksi, jotta roudauksessa pystyi hyötykäyttämään sitä ja kuljettamaan tarpeistoa.
Valmis tuotos.

Treenikausi jatkui ja koulussa tein musikaalille erilaisia lavasteita oppilastyönä mm. Professori Oakin labran ja Pokemon-keskuksen hoitokoneen, Lavender Townin hautakivet, Silph Copin ovisermit joita hyötykäytettiin kallioseinämien tekoon, St. Anne kohtauksen Pokemonien häkki ja sekalaista irtaimistoa näyttelijöille, kuten Marowakille ja Cubonelle luut, Kadabran taipuva lusikka, rocket gruntille dynamiittipötkö jne. Tekemistä riitti siis näyttelijätyön lisäksi.


Hautakivien pohjalevy on styroksia ja kiviosa finnfoamia. Kovetin pinnat biomassalla, jonka jälkeen lisäsin maalin sekaan hiekkaa tuomaan oikean kiven tuntua ja loppupatinointi eri harmaan sävyillä.

Ovisermit on puukehikot, johin on pinnoitettu kangas ja näihin on rakennettu pyörät likkuttamisen helpottamiseksi. 

Puolitoista vuotta ehti kulua musikaalin merkeissä, kunnes vihdoin ja viimein koitti ensi-ilta Popcult Helsingissä Kulttuuritalolla. Kaikki se työ ja treenaaminen musikaalia varten saatiin tuotua lavalle yleisön iloksi ja vastaanotto oli mitä mainioin. Paljon pelättiin ihmisten reaktioita fanien vapaaehtoisvoimin tuottamaa musikaalia kohtaan mutta pelko muuttui iloksi taputuksien ja huutojen myötä, kun esiinnyimme. Yleisesti ottaen musikaalia on ylistetty ja täytyy kyllä myöntää, että olen meidän työryhmästä ihan V...N ylpeä. Moni ei tällaiseen projektiin lähtisi mukaan, kun otetaan huomioon, ettemme mitään rahallista ansiota tällaisesta saa ja ympäri suomea musikaalimme roudaamme eri tapahtumiin. Pelkästään intohimo Pokemoniin ja näyttelemiseen sai meidät näin pitkälle ja saimme upean musikaalin toteutettua.^^


Kadabra & Sabrina 


120 pukua, iso kasa lavasteita ja muutama kymmenen treeniviikonloppua, joista jokaiseen kului 14 tuntia treenausta. Työn määrää ei pysty väheksymään ja voimme kaikki olla ylpeitä saavutuksestamme,kun n. 3500-4000 ihmistä pääsi näkemään musikaalimme. Esityskausi on nyt ohi ja on aika siirtyä eteenpäin. Kaikilla on jo suunnitelmia musikaalin jälkeen ja itsekin pyrin nyt keskittymään omaan cosplayharrastukseen täysillä tekemällä aktiivisemmin pukuja, osallistua kilpailuihin. :)

Jos ette musikaalia nähneet livenä niin odottakaa rauhassa meidän virallista tallennetta musikaalista, joka julkaistaan Youtubeen myöhemmin. Kolmen eri kulman tallenne, jossa äänet tulevat erillisen äänitteen kautta eikä mitä kamera on kuvannut suoraan. Korkealaatuista kamaa tiedossa siis. :) Kiitokset kaikille katsojille, jotka kannustitte meitä kohti taivaita ja etenkin työryhmää kaikista näistä hetkistä. Rakastan teitä kaikkia. <3

Until next time, Ciao! o/