Hei kaikille ja tervetuloa cosplay-harrastajan liiman ja lakan huuruiseen blogimaailmaan! Nimeni on Jani Laukkanen aka. Cidi Cosplay ja tämä henkilökohtainen blogini sisältää kirjoituksia cosplay-harrastuksestani, seikkailuista alan tapahtumissa sekä keskustelua skenessä ilmenevistä aiheista.

Sananlasku menee ''Kukaan ei ole seppä syntyessään!'' ja se pitää paikkansa. Minäkin aloitin täysin nollasta vuonna 2010 cosplayn harrastuksen ja pukuja tehdessäni olen yllättynyt miten paljon käden taidot ovat kehittyneet niin monella alalla, kuin missään muussa harrastuksessa. Jokaisesta voi tulla mestari kovalla työllä ja se on palkitseva tunne, kun saa aina uuden puvun valmiiksi ja pääsee sitä näyttämään muille ylpeänä.

Liittykää siis seuraani cosplayn maailmaan ja nouskaamme jokainen kohti taivasta tavoitteinemme tämän harrastuksen parissa! o/

torstai 13. joulukuuta 2012

Syrjitkö sinä muita kanssaharrastajia?

Omien kokemusten pohjalta sekä nimeltä mainitsemattomien henkilöiden kanssa käydyt keskustelut inspiroivat kirjoittamaan taas tällaista mielipidesoopaa tännekin puolelle. Ennen kuitenkin, kun aloitan niin muistakaa, että kyseessä siis on vain oma mielipiteeni kyseessä. Tätä ei pidä yleistää koko harrastajakuntaan tms. Turhat jorinat sikseen ja aloitetaan.

Suurilta osin tapahtumien yleiskuva on, että Suomen conkansa on ystävällistä. Tapahtumaan mentäessä nähdään iso kasa samanhenkisiä ihmisiä niin silloin tuntee sen yhteenkuuluvuuden tunteen (You know?). Cossaajat juttelevat tuttavallisesti toisilleen yhdistävän harrastuksen kautta vaikkei olisikaan ennen tavannutkaan kyseistä henkilöä. Näiden kautta hyvin helposti saa uusia ystävyyssuhteita kerättyä ja kaikilla on kivaa (Omatkin läheisimmät ystävät on tätä kautta tullut.). Harrastajakuntakin vaihtelee paljon eikä rajoitu yhteen ikähaarukkaan. Yleisin ikähaarukka harrastajien kesken on n. 12-16 vuoden iässä mutta silti yli 20-vuotiaatkin harrastajat eivät ikänsä puolesta ole heitetty nurkkaukseen häpeämään. Iän puolesta kuka tahansa voi käydä coneissa eikä heitä katsota pahalla silmällä, kuten joissain muissa tapauksissa voitaisiin katsoa.

Uskaltakaa olla oma itsenne ja pitäkää hauskaa.

Pari esimerkkiä, että kuinka mukavaa conikansa on verrattuna muihin yhteisöihin mutta onko tämä nyt se koko totuus? Poikkeuksia aina löytyy, kuten tässäkin jutussa.

Kuten nykynuoriso voi yhtä hyvin tuomita jonkun henkilön musiikkityylinsä tai vaatetuksen takia niin coneissakin käy valitettavasti hieman eri kategorioissa.
Hyvänä esimerkkinä otetaan vaikka anime/mangan seuraajat. Jotkut jättävät ihmisen porukastaan ulkopuolelle pelkästään sen takia, että ei seuraa joitain tiettyjä sarjoja, jotka kuuluisivat harrastajien *perussivistykseen*. Erilaisuus tässä myös on hieman paheksuttavaa joidenkin mielestä, kun ei ole sama mielenkiinnon aihe eikä pysty juttelemaan siitä lempihahmostaan X, kun toinen ei tiedä edes koko hahmoa tai liiemmälti koko sarjaakaan. Sama heijastuu myös cosplayn kohdalla.
Toinen esimerkki on, että löytyy J-musiikin harrastaja, joka puvustukseltaan yleisestikin ilmaisee kiinnostuksensa kohteen kyseiseen aiheeseen ja ei ehkä edes seuraa niin aktiivisesti animea ja mangaa. Suoria kommentteja näille henkilöille olen kuullut nuorten harrastajien suusta, kuten *Ethän sä edes seuraa hetaliaa tai death notea. Miksi sä sitten olet edes näissä tapahtumissa?* ja *Älä tuu häiritsemään meidän porukkaa, jutellaan justiinsa cosplaysta ja ethän sä siitä tiedä mitään kuitenkaan.*

Muitakin tapauksia on eteeni vuosien varrella tullut mutten ala kaikkia niitä täällä tuomaan esille. Tiedän, ettei kaikki harrastajat tule ikinä olemaan yhtä tasapuolisia ja suvaitsevia mutta silti nämä vähäisetkin tapauksetkin harmittavat. Ei pidä tuomita ihmistä ennakkoasetelmien mukaan. Mikä ratkaisu tällaiseen ongelmaan olisi? Siinäpä miettimistä ja pohtimista.

Tämän saatua pois päästäni häiritsemästä palaan puuverstaaseen pistooleita ja miekkoja tekemään, Ciao!!!


torstai 6. joulukuuta 2012

Coneja/pukusuunnitelmia = Toimistoherra/upseeri

Argh, sairasloman vallitessa tuppaa unohtamaan tämän paikan kokonaan mutta pikaisesti voisin Cosplaygaalasta raportoida jotain. Gaalahan tarjosi pukukilpailuja monessa eri sarjassa ja täytyy sanoa, että taisi olla jopa kovatasoisimmat kilpailut mitä olen coneissa käydessäni nähnyt (Etenkin aloittelijoiden sarja huhhuh.). Harmittavaa oli kyllä vähäinen kävijämäärä tapahtumassa, joka ehkä johtui gaalan mainonnan myöhäisestä aloittamisesta. Loppupäivästä pientä vihjailua oli siihen suuntaan huokaillen, että mahdollisesti ensi vuonna gaalaa ei tule (Tapahtumapaikan korkealla vuokralla liittymistä asiaan perhaps?). Toivon mukaan näin ei käy mutta aika vain näyttää.
Gaalassa tepastelin sitten FF7:n Rufuksena. (Kuvaaja Esa Ala-Petäys)

Tässä viimeisiä päiviä sairaslomasta (toivottavasti) vietetään ja joulukuun 20. päivä on edessä seuraavat magneettikuvaukset, jossa mahdollisesti saataisiin tarkka diagnoosiin tähän tautiini, joka iski traconin aikaan, jonka takia myös armeijan upseerielämä jäi tauolle. Toivon mukaan kyseessä oli vain väliaikainen hermostotauti ja pääsisin jatkamaan ensi vuoden puolella varusmiespalveluani, kun taas mahdollisuutena on myös sitten pahin mahdollinen eli MS-tauti... Sitä en toki toivo mutta sen näkee sitten. Ainakin on ollut nyt aikaa väsätä pukuja ihan olan takaa, kun ei olla annettu mitään tehdä :D .

Armeijasta tulikin mieleen, että miksen yhdistäisi armeijaa sekä cosplayta, kun molemmista pidän niin paljon? Tästä lähti ajatuksena sitten, että Desucon Frostbiteen ensi vuodelle lisään toiselle päivälle puvun aikaisemmin mainitsemani Devil May Cry 3:n Vergilin lisäksi. Lopulta päädyin Metal Gear Solid 3:n Ocelotiin.

Armeijan upseerien puvut ovat olleet intohimoni hirveän pitkään ja nyt olisi sopiva aika tällaistakin kokeilla. Referenssikuvasta poiketen teen ruskean väriversion puvusta eli musta korvaantuu ruskeaksi. Miksi? Siviilikäytössä on minulla eräs vanhan ajan upseeripuvustus, jota pystyn hyvin käyttämään tässä. Viininpunainen muu varustus pysyy kuitenkin. Asekotelo, arvomerkit, baretti, lipastasku ja huivi on vain tehtävänä enää niin ei kovin monimutkainen projekti tule olemaan.

Tunnen itseni erittäin naiselliseksi, koska pidän pitää bootseja jalassa ;).
Katsotaan jos ehtisin väsertää puuvajan puolella Makarov-pistoolista replikan, kuten Neuvostoliiton aikaisilla sotilailla oli käytössään.

Hui, kun teitä lukijoita alkaa olemaan jo iso määrä o_o. Kiitokset kaikille lukijoille tästä ja, kun tuo 100:n lukijan rajapyykki ohittuu niin pitäisi kai teille jotain speciaalia kyhätä tänne muun kuin tilaustöiden/pukujen teosta ja coneista. Katsotaan mitä keksin.

Tällä kertaa ei muuta ja hyvää itsenäisyyspäivää kaikille, Ciao!!!



keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Cosplaygaala

Cosplaygaala tulee jälleen ja tarjoaa kovatasoisia cosplaykilpailuja esityskisan muodossa, sekä muita mielenkiintoisia ohjelmanumeroita. Valitettavasti viime vuoden tapahtuma jäi noteeraamatta aika pahasti kävijämäärän ja kisaajien puutteen perusteella mutta menneet on menneitä. Tänä vuonna on uudet kujeet tiedossa ja ainakin cosplaykisojen kohdalla näyttäisi siltä, että paljon mahtavia esityksiä tullaan näkemään, kun suuri osa sarjoista on täynnä.

Täältä lisätietoa, jos ette vielä kyseisen jännän ääreen eksyneet.^^

Entäs sitten omat suunnitelmani? Kisaamisen jätän suosiolla väliin ja keskityn ensi vuonna siihen, kunnes on potentiaalinen puku kasassa, jolla pärjätä kisoissa. En sentään ole vain rentoutumaan menossa vaan olen FFFightia juontamassa FFFollowers-porukalla. Itse laitan päälleni FF7:n Rufus Shinra- pukuni joka on jo tarpeeksi kaapissa pölyttynyt ja saa debyyttinsä vihdoin ja viimein.

If you don't remember how he looks like.

Itse keskityn luultavimmin juontamiseen ja musiikkien hoitamiseen ohjelmanumeron aikaan, enkä vaivaudu mennä riehumaan lavalle, kuten ennen vanhaan, koska sairasloman ollessa vielä loppuvuoden voimassa niin en uskalla riskeerata, että loukkaan itseni lavalla jalkojen pettäessä altani...
Jos kuitenkin joku teistä kiinnostui mahdollisesti lavalla riehumisesta muuten kuin cosplaykilpailun merkeissä niin nokka kohti cosplaygaalan nettisivuja ja ilmoittamaan itsenne ratkiriemukkaaseen FFFightiin.^^

Nähdään cosplaygaalassa! Ciao!!!

torstai 25. lokakuuta 2012

Devil May Cry 3:n Vergil - WIP-kuulumiset

Harvemmin eksyn videopelien maailmassa Final Fantasyn ulkopuolelta hahmoihin, joihin ihastun ensi silmäyksellä. Näin kävi kuitenkin pelatessani ensi kertaa Devil May Cry 3:sta nähtyäni Vergilin.  Pienien fanboy-momenttien jälkeen päähän pilkahti ajatus sen cossaamisesta ja pian huomasinkin olevani jälleen kerran kangaskaupoissa ostamassa kankaita sekä puuvajassa väsertämässä proppeja.

Ensi vuodeksi tämä puku on vasta tulossa ja luultavimmin Desucon Frostbite olisi missä uskaltaisin laittaa sen päälleni. Kisaamisesta en mene sanomaan mitään, mutta lähempänä tapahtumaa sen sitten päätän.

Omnomnom.

Muuten valmis paitsi kahva.
 Valitettavasti Yamaton teosta ei ole kuvia otettuna niin saatte tyytyä tähän yhteen kuvaan siitä. Kuten näkyykin niin kahvan tsukamaki on tekemättä, jonka teen myöhemmin. Kyseessä on hieman monimutkaisempi, kuin perinteinen tsukamaki niin pitää hieman suunnitella sekä harjoitella sen tekoa.


Jos teidän cosseihin on tarvetta tehdä korkeita pystykauluksia ja kovikekangas ei tunnu toimivan niin voin ehdottaa mielelläni softista sen tekoon. Yksinkertaisesti vain päällystää softiksen kankaalla ja sitten kiinnittää sen takkiin. Itse käytin sitä tässä projektissa ja ei softista huomaa puvusta ellei sitä mene näpertelemään väkisin. Varsin siistiä jälkeä ja kestää kaulus varmasti.


Vaikeinta tässä puvussa tähän saakka oli hihojen teko pikkunäpertelyn sun muun takia mutta loppujen lopuksi hyvännäköistä tuli ainakin omasta mielestäni. Onneksi kaikkein ärsyttävimmät hommat on vasta edessä sillä seuraavaksi vuorossa takin takaosaan halkioiden tekoa ja muiden yksityiskohtien laittelua sekä kankaanpainantaa takkia varten. (Haistattetko sarkasmia tässä lauseessa? Minä ainakin...) Tekemistä siis riittää vielä takin osalta, kun sitten pitää alkaa bootseja, hanskoja ja liiviäkin miettimään.^^

Saanut päiviin taas pientä eloa sairasloman ohelle, kun on voinut väkertää pukuja. Tällaista tällä kertaa ja ensi kerralla uudet kujeet, Ciao!!!




 











             
              



          

                                                                   
             

sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Tilaustyö - Sword Art Online: Kiriton miekka Elucidator

Ettei vain tällä sairaslomalla oleminen aivan tylsäksi kävisi, on sitä ehtinyt puuverstaan puolella tovereiden kanssa tehtyä taas yksi tilaustyö pois alta. Tällä kertaa tehtävänä oli Sword Art Onlinesta päähenkilön Kiriton miekka.
Kaunis miekka ja siitä yksinkertaisesta syystä mieluisa proppi tehdä. Harmi vain, että kun sen on saanut valmiiksi niin ei haluisi luopua siitä asiakkaalleen. :D

Based on this.


 Anyway, tässä teille taas WIP-kuvapläjäys.


Vanerilevyn pintojen hiominen tasaiseksi.
Ja sitten kaavojen piirtäminen vanerille (Kuvassa myös erään toisen tilaustyön leikkuu, josta sitten toisella kertaa lisää.)
      

Leikkuun jälkeen yksityiskohtien lisääminen ja teräkulmien hiominen edessä.

Pohjamaalit laitettuna.
Viimeiset maalit sitten lisättynä.
 Lopputulos sitten näyttää tuolta. Asiakas ei tarvinnut huotraa, joten se jätettiin kokonaan tekemättä. Lisäksi mietimme, että itse animessa Elucidatorin päässä ei näy missään vaiheessa mielestäni erästä hopeista ristiä, kun taas joissain art-kuvissa näkyy. Jätimme sen tekemättä mutta toki, jos asiakas sen loppupelissä haluaa niin sen saamme helposti lisättyä, ennen kuin luovutamme kyseisen propin hänelle.

That's all for today, Ciao!

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Miksi juuri cosplay?

Jos uskaltaisin avautua hieman omasta menneisyydestäni, että milloin, miten ja miksi minä eksyinkään tähän pukuilun, kisaamisen, conien, ohjelmanumeroiden pitämisen sun muun saissen maailmaan. Verrattuna muihin harrastajiin aika myöhäisessä vaiheessa eksyin vasta cosplayn maailmaan 18-vuotiaana (Huh kun tunnen itseni vanhaksi nuoriin verrattuna^^)mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, nee?

Animen ja mangan maailmaan eksyin jo vuonna 2004 mutta vasta viisi vuotta myöhemmin kuulin coneista, jolloin toki kuulin ensi kerran myös cosplaysta. (Aika sisäänkasvanut olen, kun noin tietämättömänä elänyt noinkin pitkäänXD). 2010 Bakaconin aikaan se sitten naksahti päässä, että nyt haluan aloittaa itsekin cosplayn harrastuksen, kun se näytti niin hauskalta.

Ajattelin silloin tietämättömänä, ettei pukujen teko vaikeaa tule olemaan MUTTA kuinka väärässä olinkaan. Kun otin ompelukoneen eteeni yli 10 vuoden jälkeen niin aivot löi nollaa. Tietenkin aloitin helpoista puvuista tekemään mutta silti jokainen puku tähän saakka on tuonut aina uusia haasteita.

Ensimmäiset hetkeni cosplayn parissa


Käsitöitä tai tekstiilitöitä harrastamattomalle cosplay on harrastajille aluksi (kuten minullekin) haastavaa ja hermoromahduksia tuottavaa puuhaa mutta tästä kaikesta juuri pidänkin. Vaikka hermoja koetellaan pukuja tehdessä välillä niin pidän puvunteon tuomista haasteista ja muutenkin niiden tekemisestä. Olen oppinut uskomattoman paljon pukujen teosta näiden reilun parin vuoden aikana ja vielä opittavaa riittääkin. Lisäksi puvun valmistuttua se tunne, kun saa laittaa valmiin cossin päälle... Aah sitä fiilistä ei voita mikään. Ehkä nämä edellä mainitut seikat ovat osasyy miksi aina palaan ompelukoneen ääreen näpertelemään sekä verstaaseen tekemään proppeja kerta toisensa jälkeen.

I just love to perform.


Toinen asia cosplayssa minua viehättää eniten pukukisaaminen. Toki voisi luulla, että jatkuva lavalla kiertely kisoissa voi antaa huomiohuorauksen leiman muttei tässä siitä ole kyse. Itselle periaate on, että mennään kisaamaan puvun kanssa, jonka tekemisestä on ylpeä ja haluaa näyttää myös muillekin kyseisen puvun. Itse olen FFFighteja pitäneenä jäänyt lavakokemukseen koukkuun. Vaikka ennen esiintymistä ja kisaamista panikoi itsensä itkukohtauksen partaalle niin päästessäni lavalle nautin esiintymisestä niin paljon enkä pelkää enää mitään, sillä se hetki lavalla on suurin syy miksi palaan kisaamaan conista toiseen. (Tämä on niitä juttuja jotka on koettava vain itse, jotta ymmärtää.)




Coneissa ei toki ole pukupakkoa vaikka jotkin sitä olettavatkin. Silti cossaus tapahtumissa saa tuntemaan itsensä kotoisaksi sekä pääsee muiden harrastajien kanssa helposti toimeen. Tätä kautta olenkin tutustunut vuosien varrella läheisimpiin ystäviini, josta olen iloinen. Senkin lisäksi, että pukeutuu hahmoihin joista pitää saa mahdollisuuden eläytyä edes päiväksi hahmolleen, mitä cossaa. Tämäkin tuo oman elämyksen cossaukseen.

Ja saa toki mahdollisuuden irroitella :D.

Näistä seikoista johtuen cosplay on minulle juuri se harrastus, jota rakastan eniten. Ensi viikon puolella lupaan hieman cossaukseni puolesta kirjoitella päivityksiä. (Heheh luulitte minun olleen tauolla mutta EIIH!!)

Until the, Ciao!



sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Traconiin, lavalle ja sitten sairaalaan -->

Pahoittelen taas myöhästynyttä conkrapularaporttiani (huhhuh, viikko melkein myöhässä) mutta nyt teillekin vähäisille blogini lukijoille tiedoksi miksi näin on käynyt niin viikonloppu meni aika lailla... noh... poikkeuksellisissa merkeissä.
Ensinnäkin heti lauantaina tunsin, että alakehoni ei totellut kunnolla käskyjäni ja sitä johti sunnuntaina esityskilpailussa pieni mahdollinen horjailuni lavalla. (En tiedä näkyikö se lavalla mutta itsestä tuntui että ei varmaan hyvältä näyttänyt) Lisäksi itse H-hetkellä kävi se kaikin pahin mahdollinen eli proppi sattuu hajoamaan kätösiin :P. Ärsyttäähän se vähemmästäkin kun lähemmäs sata kertaa harjoitellut esityksen läpi ilman mitään ongelmitta ja sitten käy näin. Nooh aina ei voi voittaa.

Mutta palatakseni viikonlopun kömmähdyksiini.Viikonloppu meni ihanasti tavaten uusia sekä vanhoja tuttuja. Tämähän oli siis tämän vuoden ensimmäinen iso tapahtumani, jossa pääsin käymään armeijan takia ja en todellakaan halunnut jättää mitään paitsi vaikka keho alkoi ns. rappeutumaan kasaan. Ensimmäistä kertaa tuli myös kunnolla oltua photoshootissa, jotta saisi edes joitain kunnollisia kuvia tänne netin ihmeelliseen maailmaan levitettyä. (Tähän väliin laittelen kuvia viikonlopulta mitä tuli otettua ystävien kanssa. (Ettei tämä postaus jää vain yksitoikkoiseksi selittelyksi/avautumiseksi.))


Aluksi hieman lauantain kuvailuja in style of Men In Black.

koska oli pakko... :D



Me and my friend Dramirth.


Sunnuntai-ilta tuli ja oli aika hyvästellä ihmiset hetkeksi, kunnes sitten alkoikin oma alamäkeni... Nimittäin paluumatka takaisin Joensuuhun oli jaloilleni yhtä tuskaa ja tunto alkoi katoamaan elimistäni pikkuhiljaa. Tuskaisesta matkasta selvittyämme ystäväni Dramirthin kanssa päätimme seuraavana päivänä heti maanantaina mennä sairaalaan vastaanotolle.
Sieltä sitten laittoivat ensiapuun, sieltä sitten neurologille jne. tutkimuksiin. Magneettikuvausten, selkäydinnestetutkimusten sun muiden verikokeiden jälkeen todettiin, että minulla on tulehduksellinen keskushermostotauti eli minulla on tälläkin hetkellä vatsa-alueesta alaspäin keho täysin puutunut ja jalat ei meinaa kantaa minua mitenkään enää.
Yksinkertaisesti olen.... shokeeraantunut/masentunut sillä tulevaisuuden suunnitelmat muuttui vain parin päivän aikana. En voi itkeä vastaan vaan nyt aloitin tämän viikonlopun aikana ahkeran kuntouttamiseni ja vaikka minulla tulee nyt olemaan väliaikainen tauko cosplaysta, armeijasta sun muusta kaikesta niin minä palaan vielä entistä ehompana. USKOKAA POIS!!!

Sitten sunnuntain pukuiluun eli Cloud Strife Kingdom Hearts 1:stä.
Henkilökohtaisesti olen tyytyväinen pukuun mutta aina löytyy parannettavaa.




Joten pahoittelen tähän loppuun vielä, että mahdollisesti omien cosplayprojektieni suhteen tulee mahdollisesti hiljaista olemaan tällä puolen mutta silti on minulla tuo sivubisnekseni eli proppitilausten tekeminen ystävieni kanssa, joista laittelen tänne aina juttua kun tulee uusia tehtyä sen mukaan, kun kerkiämme.

Until next time, Ciao!!!

lauantai 1. syyskuuta 2012

Tilaustyö - Kingdom key

Tilaustöitä on tullut listalle viime aikoina aika paljolti niin olikin jo korkea aika niistäkin alkaa kirjoittelemaan. Tässä onkin siis kuvapläjäystä viimeisimmästä projektistamme, mitä jätkien kesken väsäsimme eli Kingdom Heartsin Soran Kingdom Keysta.


Kaikki alkaa aina kaavoittamalla.






Pääosin käytimme propin tekoon vaneria, Citadelin miniatyyrimaaleja sekä pieniin yksityiskohtiin Finnfoamia sekä softista.

Pistosahalla leikkimistä
Kahvan gripin tekoon toverini käytti yksinkertaisesti vain puukkoa. Lyijykynällä ohuet merkinnät ja sitten vuollaan siltä osin pois kaikki ylimääräinen ja lopputulos näyttää hyvältä.^^
 

Simple and still looks good.


 Ja kun kaikki palaset on kiinnitetty niin koko proppi gessotaan, hiotaan tasaiseksi ja sitten päästään siihen loppuvaiheeseen eli maalien laittoon.

Gessottu
Dramirth hänen lempipuuhassaan :D.


King Mickeys logo and chain.
And the painting looks awesome.


 Lopputulokseen olen itse tyytyväinen kuten toverinikin, jotka olivat tämän teossa mukana mutta aina riittää kehitettävää ja ensi kerralla sitten paremman version teemme.
Ärsyttävintä on näissä tilaustöissä se, että kun ne saa valmiiksi niin niistä ei haluisi luopuaXD. Hahah joo tiedän aika tyhmää mutta se fiilis kun saa jotain valmiiksi ja se näyttää hyvältä niin... Grr.
Ja jos jotakuta kiinnostaa tilata meiltä joitain proppeja niin rohkeasti yhteyttä vaan.

That's all for today, Ciao!!!



lauantai 18. elokuuta 2012

Tracon ja piikkitukkasankarin lavalle astuminen.

Huhhuh siitähän on ikuisuus, kun on viimeksi tänne tullut kirjoitettua (Gomenasai ><), kun ei ole ollut aihetta mistä suuremmalti kirjoittaa.
Mutta se saa nyt muuttua, kun sain varmuuden pääsystäni Traconiin. Joten nyt lyhyesti ja ytimekkäästi suunnitelmani kyseiseen tapahtumaan.

Aikoinaan tuli kirjoitettua Kingdon Hearts 1:n Cloudin cossin teosta viime vuoden puolella. Nooh... Intin takia on kyseinen projekti jäänyt vain kaappiin lojumaan mutta naksahdus päässä palautti puvun päähäni suunnitellessani Traconiin lähtöä. Otin cossin eri osat yli puolen vuoden tauon jälkeen kaapista pihalle ja huollettuani joitain osia päätin, että tällä puvullahan minä osallistun esityskilpailuun.

Ilmoittautuminen meni läpi ja nyt on tullut rankalla kädellä esitystä mietiskellen. Synkkää meininkiä Cloudin kanssa tulee esitys olemaan, mutta itse olen erittäin tyytyväinen mitä olen ystäväni kanssa saanut kehitettyä kasaan.


Puvusta jäi aikoinaan osa panssareista sekä buster sword tekemättä mutta nyt se on hoidettu ja kaikki on muuten valmiina paitsi miekkaan laitettavat sideharsotukset, jotka laitan myöhemmin paikalleen..

Painoa ei ole miekalla teräsvahvikkeiden kanssakaan kuin reilu puoli kiloa.
Buster Sword tuli tehtyä finnfoamista, jota suosittelen lämpimästi isojen proppien tekoon sen keveyden sekä kestävyydensä puolesta. Keskellä olevien reikien takia ei pystynyt upottamaan kahvaa kovin paljoa, joten tungin 2 kpl 50 cm pituista terästankoa vahvistaakseni runkoa ja nyt miekalla pystyy ongelmitta heilumaan ja riehumaan^^.

Itse olen tyytyväinen lopputulokseen vaikka pari kohtaa voisin jälkeenpäin uusia muttei aika nyt riitä ennen conia.
Kuvista puuttuu peruukki sekä maiharit, mutta koko setin tulette näkemään sitten itse tapahtumassa sunnuntaina. Lauantai päivän olen sitten ihan vain siviilivaatteissa tai PV:n lomatamineissani, kun en jaksa laittaa samaa cossia molemmille päiville. Katsotaan mihin lopulta päädyn.

Tällä kertaa ei muuta. Ensi kerralla sitten laittelen kuvia eräästä tilaustyöstämme ja infoan vähän lisää liittyen minun ja tovereidemme proppipajaan.

Stay tuned, Ciao!!!

maanantai 9. heinäkuuta 2012

Kawacon-raportti & reserviupseerikoulun arkea/kiireitä

Pahoittelen jo etukäteen myöhästynyttä raporttiani kawan suhteen, kun yksinkertaisesti armeijan kiireet ovat vieneet kaiken aikani ja etenkin viime viikon valmistelut reserviupseerikoulumme kurssijuhlaa varten mutta kerron siitä kohta enemmän. Ensin tärkein eli mitä tuli kawassa sekoiltua.

Niin siis Joensuun Kawaconissa ehdin käydä piipahtamassa, tosin vain sunnuntai-päivän ajaksi. Alkuperäinen tarkoitus oli olla inttikamppeissa mutten halunnut koko aikaa olla PV:n kamppeet niskassa, enkä taasen siviilivaatteissa vaan... cossaamaan. Ja kotona kun en ole kuukauteen päässyt käymään missä kaikki pukuni ovat niin sitten ystäväni Keikisalain kanssa ja päätettiin, että minä en tällä kertaa cossaakaan vaan.... crossaan. :D

Tästä sitten päätettiin, että laitetaan päälleni taas Yowane Hakun Matryoshka-cossi päälle ja sitten koittikin aika mennä coniin kääntämään ihmisten päitä.^^ Nähtävästi onnistuin hommassani, sillä monet olivat luulleet minua koko päivän ajan tytöksi, kunnes avasin suuni. Hieman pelottava kokemus oli kokonaisuudessaan, mutta nyt crossaustakin on virallisesti nyt kokeiltu conissa ja ehkäpä joskus tulee kokeiltua uudestaan. Tähän loppuun vielä pari kuvaa kyseisestä puvusta.

Uskokaa tai älkää, mutta livenä tämä näyttää paljon uskottavammalta. Kuvissa näytän niin.... ei-neitimäiseltä

Don't askXD

 Niin ja sitten tästä RUK:n kurssijuhlasta, toisella nimellään valtion ''kakkosjuhla''. Viime viikko tuli tehtyä sen eteen yhteensä 58 tunnin edestä hommia enimmäkseen juhlan kohokohdan eli speksinäytelmän ohjaamisessa, jonka otin vastuulleni kurssin alussa. Kurssijuhla oli nimensä mukaisesti ainutlaatuinen juhla perinteisine tanssiaistensa, sekä nykyartistien vetämien showjen ansiosta. Mutta juhlan kohokohta oli lauantai-illan päättävä perinteinen speksinäytelmä, jolle on aina kovat odotukset annettu kutsuvieraiden sekä Puolustusvoimien suurimman johdon puolesta, jotka ovat kutsuttu kyseiseen juhlaan kunniavieraiksi.

No miten sitten tämä menikään? Alusta asti olin päättänyt, että siitä teemme poikkeuksellisesti musikaalin ja se näytti toimivan sillä maavoimien esikuntapäällikkö, koulun johtaja sun muita isoja nimiä vaimoineen tulivat kättä pitäen minua onnittelemaan loistavasta näytelmästä ja he kun sanoivat vielä esityksen olleen RUK-historian paras tähän mennessä niin se oli lopullinen niitti sille illalle (Kyseiset vieraat sekä sotiaveteraanit nähneet yli 25 vuoden ajalta speksejä niin kyllä heidän sanaan on uskottava^^). En ole ikuna ollut näin onnellinen ja palkitsevaa on se, että se taltioitiin meidän kurssijuhla-DVD:lle, jossa on myös yleisesti kuvattu menoa juhlasta sekä erinäisiä haastatteluita (joista yksi on minun ja avecini haastattelu). Palkitsevaa saada sitten DVD kätösiin ja nähdä kovan työn tulos videolta.
Jos jotakuta kiinnostaa mitä kurssijuhlassa oli niin tälle sivustolle julkaistaan kurssijuhlastamme kuvattuja videoita luultavimmin jo tämän viikon aikana.

Pahoittelen hieman armeijaelämästäni avautumisesta joka ei liittynyt olennaisesti itse blogin pääaiheisiin, mutta kiva välillä avautua oikean elämäni haasteista ja minkä takia tänne kirjoittelu jää nykyään vähäiseksi. (I hope you understand)

Näin kurssijuhlassa^^ Kiitokset kuvista Keikisalaille


Until next time, ciao!!!

lauantai 23. kesäkuuta 2012

Huomiohuoraus - Tarkoituksenmukaista vai ihan sattumaa?

Moni on varmaan törmännyt Suomen coneissa ja cosplaypiireissä sanaan ''huomiohuora'', joka siis on yleensä katsojien silmissä ilmennyt, kun jollakulla henkilöllä on vähempipukeinen hahmo mitä cossaa ja näkevät sen heti silleen, että se on selkeää huomionhakua.
Mitä jos asia ei olekaan näin? Entä jos onkin kyse sattumasta, että tiettyä hahmoa rakastaa niin paljon ja haluaa cossata sitä ja tuurilla sattuu olemaan kyseinen puku vähempivaatteinen kuin normaalisti. Kuuluuko tämä tuomita heti ''huomiohuoraamiseksi'' vai pitäisikö katsoa hieman omaa nenäänsä pidemmälle ennen kuin tuomitsee kyseiset cossaajat?

FFXII Fran - Hyvä kroppa on vain plussaa (cosplayer unrelated)
Kuten yllämainitussa kuvasta näkee, cosplayssa hyvä kroppa on hyvä olla, kun suurin osa animen/mangan ja videopelien hahmoista ovat laihoja/tiukkakroppaisia. Itsekin katson nykyään pukuni sen mukaan, että sopiiko oma kroppani kyseiseen hahmoon ja näyttäisikö lopputulos hyvältä. Silti se vain tuntuu korostuvan vähäpukeisissa cosseissa ja monet vääntävät tämän ''huomiohuoraamiseksi'' vaikkei tarkoitus ole. Jos ihmisellä on hyvä vartalo ja uskaltaa sitä esittää niin kannattaa hyödyttää sitä ehdottomasti ja valita asuja, joissa keho palvelee puvun tarkoitusta.

Yleisesti cossit valitaan kahdella perusteella. 1. Suosikkihenkilöitä 2. Muuten vain hahmoja, joista haluaa tehdä cossin, vaikkei olisi se ehdoton suosikki mutta ulkomuoto on silmiä hivelevä.
Valitettavasti olen nähnyt kolmattakin tyyppiä eli henkilöitä, jotka tarkoituksenmukaisesti valitsevat vähäpukeisia hahmoja vain näyttääkseen omaa kroppaansa. Tämä tietenkin on se väärä syy cossata vaan sitä  pitää cossata mitä itse haluaa riippumatta sukupuolesta, painosta, pituudesta, rinnanympäryksestä tai luontaisesta yhdennäköisyydestä. Toki jos cossaajan kaikki valitsemat hahmot ovat bikinicosseja niin epäilykset automaattisesti lisääntyy.

Itsekin olen vältellyt vähäpukeisia hahmoja juuri tämän huomiohuora-leiman takia, mutta suunnitteilla on tulevaisuudessa tällainen vähäpukeinen hahmo tehdä ja tärkeintä on, etten välitä muiden mielipiteistä. Jos joku tuomitsee minut hahmovalinnan takia niin tehkööt. Minä cossaan valitsemiani hahmoja vain sen takia, että minä pidän niistä and that's it, DEAL WITH IT!!!

K-18 coni olisi hyvä idea tämän välttämiseksi. Tällaisessa conissa cosplay saisi olla vapaamuotoisempaa ja pukuja arvostettaisi  enemmän cosplay-pukuina eikä vain nähdä pelkkänä huomiohuoraamisena. En tiedä sitten miten tämä saataisi toteutumaan mutta tässäkin idea hautumaan.

Omia mietteitä? Saa avautua jos omia mielipiteitä haluaa tuoda ilmi.

Until next time, Ciao!!!

lauantai 2. kesäkuuta 2012

Tilaustyö: Dragonball - Gokun Nyoibo-sauva kantokotelolla

Pahoittelen tähän alkuun hiljaisuuttani tämän blogin puolella, kun intti tuolla Haminan kauniissa maisemissa on syönyt vapaa-aikaa paljolti niin ei ole ollut aikaa kirjoitellakaan mitään järkevää tänne. Toivottavasti ymmärrätte.

Mutta itse asiaan. Kaikkien tuntema Dragonball onkin ollut cossauksen kohdalla pimennossa aika lailla (muskeleilla liitosta asiaan liittyen?) mutta eräs nuoremman sukupolven edustaja, joka otti minuun yhteyttä aikookin cossata kyseisen sarjan päähenkilön lapsiversiota^^. Tilauksena hän sitten halusi minun tekevän hänelle Nyoibo-sauvan ja kyseessä kun ei kovin vaikea tekele ole niin en viitsinyt kieltäytyäkään.
 

Kotelo tuli tehtyä neljästä erillisestä kulmapalasta, joihin kaiverrettiin pyöreät kulmat ja lopuksi sitten vain liimaus yhteen.

Add the paint

Add more paint & the rope

Make the stick & paint

= Voila

Lopputulos näyttää omasta mielestäni hyvältä ja jos se kelpaa minulle niin kyllä luultavasti asiakkaallekin.

Yritän aktivoitua ja kirjoitella hieman aktiivisemmin tännekin kuin kerran kuukaudessa. Kikucon-raporttia olisi hieman tylsähköä kirjoitella, kun ei tullut Lei Wulong-cossista edes kuvia otettua mitä voisi laitella tänne esille ja olisi kuivaa tekstiä vain mutta ehkä sitten seuraavalla kerralla :P.

Until next time, Ciao!!!