''Kukaan ei ole seppä syntyessään'' kertoo eräs sanonta. Taidot eivät tule tyhjästä mutta silti tavoitteet ovat korkealla heti alusta saakka. Tällaisen tilanteen voi nähdä nykyään, kun uusi cosplayn harrastaja aloittaa ensimmäisen projektinsa kanssa ja on suuret paineet tehdä puku suoriutumispaineiden takia. En tiedä mistä tämä johtuu, että cossaaja X aloittaa ensimmäisen puvun tekemisen ja valitsee puvun yli taitotasonsa selkeästi mutta silti haluaa tehdä sen suuren epäonnistumisen riskilläkin. Kuulen kuitenkin useasti sen johtuvan juurikin paineista mitä he tiedostavat omassa päässään katsomalla muita upeita cossaajia omien pukujensa kanssa tapahtumissa ja haluavat heti yrittää säväyttää ensi projektillaan ihmisiä. Ehkäpä joillakin on myös pelko, että muut halveksivat, jos puku on liian yksinkertainen tai jollain tapaa epäonnistunut, joka enemmän lietsoo yrittämään ensi hetkestä saakka isompiin projekteihin. Näistä ajatuksista huolimatta Suomen harrastajat ovat yllättävän iloista ja sosiaalista kansaa ja yhteishenki tapahtumissa on jotain niin upeaa mitä aina ilolla katson coneissa. Ei pidä pelätä turhaan muiden mielipiteitä.
Vuonna 2010 aloitin cosplayn tällä puvulla. (Cid Highwind FF7 Advent Childrenistä.) |
Valitettavasti oikotietä ei ole onneen ja vain tekemällä/kertaamalla oppii. On pyrittävä jokaisen projektinsa valitsemaan omaan taitotasoonsa nähden hyvin, jotta kehitys ja tasapaino pukujen onnistumisessa on taattu. Itsekin aloitin aivan tyhjästä oman cossaamiseni kanssa ja ensimmäinen pukuni Cid Highwind on koottu eri vaatteista/asusteista. Ainoat asiat mitä rakensin pukuun oli keihäs ja dynamiittipötkilö. Toista pukua aloittaessani (..joka oli Seifer Almasy FF8:sta.) koskin ensi kertaa ompelukoneeseen sitten ala-astevuosien jälkeen (N. 10 vuotta.) ja oi sitä paniikin määrää, kun tajusi miten paljon on opittavaa tämän harrastuksen kanssa. Kaikesta huolimatta tajusin valita yksinkertaisia pukuja vastaamaan sen hetkistä taitotasoani ja olen ollut jokaisesta puvustani ylpeä saadessani ne valmiiksi samalla toteamalla itselleni, että jotain uutta tuli joka puvun kohdalla opittua. On hyvä saada muilta palautetta puvuistaan hyvine sekä negatiivisine pointteineen sillä niiden avulla voi vain kehittyä ja saada oppia. :)
Minä vuonna 2014. Huomaako eron? (Parikuva WCS-karsinnoista, koska molemmat puvut tässä ovat minun käden tuotosta suurilta osin.) (Nyymix.) |
Mikä sitten tekee sinusta muiden ihannoiman cossaajan? Monet vastaavat tähän useasti monen vuoden kokemuksen omaavat henkilöt, jotka ovat tapahtumien johtotehtävissä, voittavat eri cosplaykilpailuja paljon, netissä ovat kansainvälisestikin jopa tunnettuja henkilöitä ja ovat aktiivisesti esillä alan tapahtumissa jne. Monet vertaavat itseään näihin kokeneisiin henkilöihin ja ajattelevat, että olisipa itsekin yhtä hyvä. Loppujen lopuksi, kun ajattelee vain järjellä niin jokainen näistä pinnalla olevista cossaajista on siihen pisteeseensä päässyt hurjalla työllä eikä vain ole ollut siellä aikojen alusta saakka. Hekin ovat aloittaneet tyhjästä ja pukuja vain tekemällä ovat upeisiin lopputuloksiin puvuissaan päässyt. Jos he ovat pohjalta aloittaneet niin mikset sinäkin voisi sinne päästä? Pitää vain olla kärsivällinen ja keskittyä jokaiseen projektiinsa täysillä.
Auron - Final Fantasy X. (Desucon 2011.) |
Jotkut henkilöt pitävät somessa henkilökohtaista cosplayblogia tai muuta julkista profiilia, jonka kautta voi harrastuksestaan puhua muiden ihmisten kanssa ja on sitä kautta saanut lisätunnettavuutta. Julkisuuden näkyvyys ei kuitenkaan anna täyttä kuvaa siitä, että onko kyseessä ''hyvä'' cossaaja vai ei vaikka seuraajia olisi jopa tuhansia. Lisäksi monet ajattelevat, että kokeneet cossaajat tekevät ns. *liukuhihna-menetelmällä* pukuja miltei jokaiseen uuteen tapahtumaan mutta aina se ei ole näin. Monet yleensä keskittyvät yhteen tai pariin isotöiseen pukuun vuodessa, jotka vie kaiken keskittymiskyvyn ja taidon onnistuakseen puvussa täydellisesti ja palkkio tapahtumassa on juuri silloin, kun pääsee tätä onnistunutta kyseistä pukua esittämään muille. Monet kuitenkin unohtavat tällaiset *yhden kerran ihmeet* ja eivät muista heitä tulevaisuudessa vaikka taidoiltaan ovat uskomattomia. Ohjelmanpitäjinä yleensä näkee myös kokeneempia harrastajia enemmän pitämässä luentoja, paneeleja tai lavashowta cosplayhin tai muuhun tapahtumaan liittyvään aiheeseen liittyen. Ehkäpä näkyvin tapa esiintyä cosplaypiireissä on kierrellä tapahtumissa cosplaykilpailujen merkeissä. Niissä suoranaisesti näkee cossaajan ja hänen tekemänsä puvun suuren ihmismassan edessä ja parhaimmat saavat jonkinlaisen sijoituksen kilpailusta ansiona suoriutumisestaan.
Tracon 2013 esityskilpailun toinen sija. (Bryan Fury & Forest Law - Tekken 3.) (Tapio Matikainen.) |
Mitään tiettyä ja selkeää vastausta ei ole tämän määrittämiseen, kun cosplayn harrastajia sekä eri tapoja harrastaa cosplayta on niin paljon. Loppujen lopuksi mielipiteen hyvästä cossaajasta tekee jokainen itse mielessään omine kriteereineen, joten tietyllä tapaa on turha alkaa taistelemaan toisen henkilön kanssa oikeasta näkökulmasta. Mielipiteiden jakaminen toisaalta on hyvää rakentavaa keskustelua, kunhan juttu pysyy asiallisena.
Entäs minä itse? Minkälaisena harrastajana minä näen itseni? Vuosien varrella olen yli 10 cosplaykilpailussa seikkaillut joista on tullut muutama sijoitus, esiintynyt lavoilla FFFighteja juontaen, pitänyt satunnaisia luentoja/paneeleja ystävien kanssa, tehnyt tilauksesta ihmisille proppeja, osallistunut paikallistapahtuman järjestämiseen, pitänyt cosplayblogia jne. jne. Lista voisi jatkua vaikka kuinka pitkälle. :P Kokemusta ja taitoa on tullut näiden reilun neljän harrastusvuoden jälkeen paljon mutta henkilökohtaisesti en näe itseäni mitenkään sen erikoisempana cossaajana kuin aloittaessani vuonna 2010 cossaamisen. Puvuntekotaidoiltani olen keskitasoa eli en siis ''hyvä'' vaikka muilta henkilöiltä olenkin saanut imartelevia kommentteja puvuistani. (Ne kannustavat jatkamaan tätä harrastusta! Kiitokset niistä. o/) Olen aktiivinen miltei joka osa-alueella cosplaypiirissä mutten ole mitenkään erityinen mielestäni. Tavallinen tassuttelija jopa omasta mielestäni. Miten sitten näyn harrastajana 5 vuoden päästä niin en osaa sanoa. Aika vain näyttää.
Cosvision 2014. (Black Ranger - Mighty Morphin Power Rangers.) (Mikael Luotolahti.) |
Pitäkää vain hauskaa ja olkaa välittämättä liikaa muiden mielipiteistä! (2013 Savonlinna. Dragunov - Tekken 6.) (Iina Silventoinen.) |
Onko teillä jonkinlainen tapa miten näette ''hyvän'' cosplayharrastajan silmissänne?
No siis.
VastaaPoistaKetään ei pidä arvostella huonoiksi harrastajiksi. Jotkut on parempia kuin toiset kädentaidoissa, mutta cosplay on niin paljon enemmän kuin pelkkä puku. Cosplay on hauskanpitoa. Toki joillekkin se voi olla työ tai kilpailu, mutta jos menettää hauskanpidon elementin harrastuksesta, voi alkaa kyseenalaistamaan itseänsä. Olen harrastanut 7 vuotta nyt, ja olen edelleen aika hemmetin hanurista tässä kädentaito-hommassa. Jotkut propit luonnistuu joo, mutta aika peruspaskaa on kädentaitoni taso. Mutta painostankin yleensä siihen kuinka hauskaa minulla on cossata kyseistä hahmoa- olen cossannut Variksenpelättiä (Batman) neljästi, koska se on vaan ihan tolkuttoman hauska asu ja hahmo.
En koe henkilökohtaisesti omaavani minkäänlaista kykyä arvostella toisia ihmisiä tai toisten paneutumista harrastukseen- niin kauan kun kyseinen henkilö kunnioittaa minua ja osaa pitää hauskaa, niin minä kunnioitan häntä ja hänen asuaan ja pidämme yhdessä hauskaa. Minua ärsyttää suunnattomasti ihmiset jotka arvostelevat paljon puhuttua Jessica Nigiriä hänen pukujensa suhteen- on aika selkeää jos katsoo hänen haastattelujaan ja muiden videoita hänestä että hänkin pitää hauskaa- kuka voi tuomita häntä sen suhteen? Ei nyt kuitenkaan puhuta enempää hänestä, siitä on jo tarpeeksi keskustelua. Pointtina on, että ketään ei pitäisi tuomita omien standardien mukaan liian nopeasti. Jos joku tulee cosplayaamaan tapahtumaan ja aukoo vain päätään muille puvuista ja sopivuudesta, niin se on aika lähellä sitä "huonoa" harrastajaa, sillä hän ei omaa kunnioituista toisia ihmisiä kohtaan ja ei silloin kyllä ansaitse minun kunnioitustani.
Aihe on plajon puhuttu monien alaviitteiden alla, kuten ostettujen pukujen, ruumiinkoon ja muun alalla, ja nyt on kissa nostettu pöydälle ilman mitää muita viitekehyksiä. Hyvä postaus, pidä lippu korkealla.