Pohjoismaiden coniseikkailut - Ulkomaan coneista kiinnostuneille.

Monien mielestä ulkomailla tapahtumissa käyminen ja reissun teettäminen lasketaan liian kalliiksi touhuksi mutta pitääkö tämä paikkansa sittenkään? Monia cosplayharrastajia kiinnostaa ulkomaan coniskenet sekä harrastajat ja kiehtoisi käydä vierailemassa muiden maiden isoissa tapahtumissa muttei oikein tiedä miten lähestyisi reissua tekemään.

Minä sekä muutama ystävistäni olemme viimeisen muutaman vuoden aikana ottaneet tavaksemme reissata yhteen ulkomaan tapahtumaan ja maahan joista viimeisenä parina vuotena olemme ottaneet uuden maan ja tapahtuman käydäksemme. Olen nyt reissannut kahdesti Ruotsin Närconissa ja kerran Norjan Desuconissa sekä Tanskan J-Popconissa. Haluan kertoa reissuistani tässä nyt kootusti antaen samalla matkavinkkejä ulkomaan reissuista kiinnostuville ja tarjota oletettua halvemman ja vaivattoman conimahdollisuuden näiden kokemuksieni pohjalta. :) Aloitetaan siis!

Ensimmäistä kertaa lentämään... Jännitti ihan hirveästi!><

Ensimmäinen ulkomaan conireissuni sijoittui vuonna 2014 Ruotsin Linköpingissä järjestettävään Närconiin missä myös pidetäään vuosittain Nordic Cosplay Championship-finaalit. Lähdin reissuun kannustamaan kisan voittanutta UruharaFC:n Päivi Asikaista hänen avustajansa/siskonsa Satun, KasakuxKosupuren ja Tiitin kanssa. Tälle reissulle oli helppoa suunnitella matkustaminen paikan päälle sillä lentomatka Helsinki/Vantaa-Tukholman jälkeen tapahtuma tarjosi Tukholman keskustasta lähteviä bussimatkoja suoraan tapahtumapaikalla Linköpingiin. Ei tarvinnut kuin ostaa tapahtumalippujen lisäksi paikat bussiin ja pääsimme vaivattomasti paikan päälle heti tapahtumaan. Hotellimme sijaitsi ydinkeskustassa mistä pääsi helposti kaikkialle syömään ja reissaamaan.

Tapahtuma on nelipäiväinen, joten aikaa riitti tapahtumassa viettämiseen vaikka kuinka. Koko reissun ajan sää suosi kävijöitä ja oli aurinkoinen helle +25 astetta vähintään joka päivä. Oli välillä kyllä ehkä liiankin tuskaista olla. Suomen tapahtumien ohjelmatarjonnasta poiketen Närcon on enemmän festaripohjainen missä ihmiset ulkona viettävät aikaa ruokakojujen ohessa. Mainittavia ohjelmia ei ollut kuin 3 eri cosplaykilpailua eri päivinä (Perjantai-illasta oli NCC-finaalit.) ja sitten kunniavieraiden nimmarijakotilaisuudet. Suhteessa hyvin vähän ohjelmaa neljälle tapahtumapäivälle, joten jossain vaiheessa meinasi tulla ehkä hiljaisia hetkiä omaan tottumukseen nähden.

Puitteet tapahtumalle olivat kyllä näyttävät ja viihdyin paljon tapahtumassa tutustuen uusiin paikallisiin harrastajiin, jonka takia jaksoin joka päivän tapahtumassa viettää. Siellä oli jopa uima-allas, jos halusi käydä viilentymässä. (Harmi, että jäi pöksyt kotia. ><)

Ensimmäiseksi ulkomaan reissuksi olin erittäin tyytyväinen ja jäi hyvä fiilis, josta kiitos kuuluu myös seurueelle, jonka kanssa sain reissun tehdä. :)

Reissussa minulla oli cosseista mukana MGS3:n Ocelot (Väärä valinta helteelle!!!) ja Tekken 3:n Bryan Fury.

Päivin historiallisen NCC-voiton jälkeen suuntasimme kohti Suomea hyvin mielin ja positiivisen kokemuksen innoittamana juttelin muutaman ystävän kanssa, jos seuraavana vuonna lähtisimme Närconiin uudestaan. Kaikki olimme innoissamme mutta se fiilis, joka vuoden 2014 uutuuden huumana oli upeaa oli 2015 täysin erilainen kokemus huonolla tapaa...

Missä vuosi 2014 Närcon oli säältään upea niin 2015 Närcon oli pelkkää sadetta 3/4 päivänä ja se näytti ongelmat tapahtuman järjestelyiden kohdalla.

2015 matkasin Närconiin mm. Hitsuwan kanssa. Tapahtumaan tuomani puku oli tällä kertaa Batman Foreverin Arvuuttaja. 

Tällä kertaa lähdimme matkaan muuten laivalla Tukholmaan ja sitten paikallisjunalla Tukholmasta kohti Linköpingiä. Suhteessa ei hinnoissa hävinnyt lainkaan lentomatkaan nähden mutta matkaaminen kesti hieman pidempään muttei se meidän fiilistä painanut sillä hauskaa oli karaoken ja hyvien juttujen kera.

Nyt tiesi mitä oli odotettavissa tapahtumalta ja Hitsuwakin oli vuonna 2013 ollut Närconissa, josta hänkin tykkäsi mutta nyt ensimmäisenä päästyämme ihmettelimme yhdessä miksi koko yliopiston kampus oli aidoitettu metalliaidoin. Aikaisemmin tapahtumaalueelle pääsi paljon vapaammin mutta nyt oli 2-3 sisäänpääsyä mistä kaikki yli 10 000 kävijää yrittivät ahtautua läpi ja sehän hidasti touhua paljon. Suuri miinus oli se, että tapahtumapaikan kampuksen yhteydessä oli paikallinen kioski mikä oli viime vuosina minun ja monen muun pelastus saada juomaa ja pientä naposteltavaa mutta tällä kertaa Närcon halusi kaikki provikat pitää itsellään ja ruokakojuilla aidoittamalla juuri kioskin sisäänkäynnin kohdalle metalliaidat, ettei kukaan sinne pääsisi. Eli jos halusi halvempaa pikkuruokaa ostaa muualta kuin tapahtuman ruokakojuista sai kävellä 1,5 km lähimpään mäkkäriin ja vielä enemmän ruokakauppaan.

Sitten se sää... Mainitsin tapahtuman olevan festarin tapainen ja sen mukaisesti miltei poikkeuksetta kaikki ohjelmanumerot olivat ulkolavoilla tapahtuvia ohjelmia. Välillä satoi niin paljon etteivät tapahtuman järjestävät nähneet muuta vaihtoehtoa kuin peruuttaa ohjelmiaan ja niitä oli paljon! Kaikki ihmiset yritti sateen aikana ahtautua rakennuksiin sisälle ja oli ahdas tunnelma välillä. Yksi cosplaykilpailukin muistaakseni peruutettiin sateen vuoksi mutta sentään NCC-finaalit saatiin järjestettyä juuri sateettomalla hetkellä, joka olikin se spektaakkeli minkä takia reissuun lähdimme kannustamaan Suomen edustajia.

Eturivissä on parasta olla! <3

Jonotimme muiden suomalaiskävijöiden kanssa pääsyä kisaan ja juoksimme lavan eteen saaden juuri tuomareiden takaa eturivin paikat. Parempaa paikkaa ei siis voinut saadakaan. (Ystävät lähettelivät viestiä, kun näkivät suorassa TV-kisalähetyksessä minua ja muita kavereita ja naureskelivat. :D). Jos jokin pelasti tämän reissun niin se oli NCC-finaalin näkeminen. Kisat eivät pettäneet viime vuoden tapaankaan tasoltaan ja ohjelmaltaan.

Tapahtumana Närcon on loistava, jos sää on suosiva. En tiedä miten tässä viimeisen 2 vuoden aikana tapahtuma on kehittynyt mutten luultavimmin kyseiseen tapahtumaan enää reissaa. Sade oli vain niin rajoittava tekijä tapahtumalle niin ei ollut mahdollisuuksia tehdä tapahtumassa paljoa mitään kuin jutella ystävien kanssa. Tapahtuman näki nyt pari kertaa ja se sai riittää.

Heti matkatessamme takaisin kohti Suomea kävimme läpi reissun monia huonoja puolia, jotka saivat siihen päätökseen, että nyt otamme uuden maan ja tapahtuman missä käymme. Seuraava kohde Norjan Oslo ja Desucon!

Matka kohti Norjaa alkakoon!

Lähdin 2015 Närconin reissun tapaan 2016 kesäkuussa Norjaan reissaamaan Monan ja Hitsuwan kanssa. Suhteessa Närconiin matkustamiseen Osloon paikan päälle oli jopa naurettavan helppoa matkustaa! Helsinki/Vantaa-Oslo puolentoista tunnin lentomatka, Oslon lentokentältä 15 min pikajuna keskustaan ja jääminen pysäkkiä ennen keskustan asemaa ja lopuksi muutama sata metri kävelyä hotellille. Reilussa 2 tunnissa olimme Suomesta lähtiessämme jo hotelliin kirjautuneena, joten tätä paljoa helpommaksi ei ulkomaan reissu voinut alkaakaan.

Aika iso messukeskus tuo Desuconin tapahtumapaikka!

Hotellimme sijaitsi kiireisellä kauppakadulla missä pystyimme rauhassa syömään ja ei tarvinnut tapahtumapaikallekaan paljoa kävellä. Desucon sijaitsi messukeskuksessa, joka ulkopuoliselta kooltaan ei vastannut ihan sisältä samaa. Tapahtuma-alue ei kattanut täysin koko rakennusta vaan enimmäkseen ensimmäisen puolikkaan ja loppurakennus oli varattu lattiamajoittuville kävijöille. Tapahtuma oli kolmipäiväinen, joka oli sijoitettu yhteen isoon messuhalliin.

Ohjelmaa riitti kaikille kävijöille ja kävimme Hitsuwan kanssa jopa lavalla lauantaina pyörähtämässä Cosplay Catwalkin merkeissä. Tähän ohjelmaan sai osallistua ihan vain ilmoittautumalla mukaan ja mehän näin teimme. Huomasimme paikallisharrastajien tavan catwalkissa häiritseväksi missä miltei poikkeuksetta kaikki kävelivät suoraan lavan poikki reunalta toiselle eivätkä poseeranneet lainkaan yleisölle tai korkeintaan vilkuttivat. Eihän tällainen ole katsojan näkökulmasta lainkaan viihdyttävää vaan pitää antaa aikaa ihmisten nähdä pukua ja poseerauksia! Me kuitenkin teimme poikkeuksellisesti niin, että otimme oman aikamme rauhassa lavalla pysähtyen vaihtaen eri poseerauksiin ja huomasi yleisön reaktiosta, että pitivät suhteessa tästä tavasta paljon enemmän kuin läpikävelystä.

I choose you, Kadabra!

Tutustuimme paikallisiin ja vastaanotto ulkomaisiin vierailijoihin oli hyvin positiivinen. Saimme uusia ystäviä ja koko reissusta jäi hyvä fiilis. Huvittavin ohjelmanumero oli huutokauppa missä ihmiset huusivat eri tavaroita itselleen MUTTA jos kukaan ei tavaraa ostanut niin lavalla teloittajan vaatteissa oleva miekkamies tuhosi kyseisen tavaran pölkkyä vasten yleisöä viihdyttääkseen. :D

Tapahtuma oli sellainen 2500-3000 ihmisen tapahtuma ja paikalliset harrastajat kertoivatkin, että jos haluaa tutustua paremmin Norjan coniskeneen niin kannattaa valita joku isompi tapahtuma kuin Desucon. Valitsimme Desuconin osittain sen takia, että paikan päälle matkustaminen oli hyvin helppoa ja halpaa ja suhteessa siihen mitä näillä puitteilla lähdimme hakemaan niin Desucon täytti odotuksemme. :) Suosittelen omasta puolestani tätä tapahtumaa muillekin.

Ainoa selkeä miinuspuoli reissusta on Norjan hinta. Jos luulit, että Suomessa on tuotteet kalliita niin Norjassa on astetta korkeammat hinnat vielä, joten kannattaa varautua siihen. Lennot, junat ja hotellimaksutkin huomioiden reissu oli suht halpa ja näihin pakollisiin kuluihin meni reissussa vain reilu 300 euroa. Jos kerran vuodessa tällaisen reissun tekee niin kuka tahansa tuollaisen summan saa helposti kasaan ja enemmänkin.

Norja oli nähty ja koettu. Seuraavaksi päätimme suunnata Tanskaan! Kohti J-Popconia. :)

Perjantai-päiväksi päätimme ryhmäcossata Pokemonista eri hahmoja. :)

Pari viikkoa sitten toteutimme viimeisimmän reissumme Tanskan J-Popconiin, joka sijaitsi Kööpenhaminassa. Samat matkustuspuitteet oli kuin Norjaan eli lyhyt lento pääkaupungin yhteydessä olevaan lentokenttään, pikajuna keskustaan ja hotellille lyhyt kävely. Tämäkin reissu on helppoa ja nopeaa matkaa haluaville hyvä vaihtoehto. :)

Hitsuwan ja Monan lisäksi matkaamme lähti mukaan yksi vakiokuvaajistani Nina.

Ennakkoon tiesimme tapahtumaan tulevan muitakin suomalaisia ja tapahtumassa järjestetään maansa cosplayn mestaruuskilpailut missä voittajat pääsevät edustamaan kansainvälisiin kilpailuihin (WCS, ECG, NCC jne.). Valitettavasti lauantai-illasta jolloin nämä kisat olisivat olleet niin olimme kaikki niin väsyneitä + emme halunneet jonottaa kisaa varten tuulessa ulkosalla paria tuntia niin päätimme mennä iltaa viettämään keskustaan.

Pukuni J-Popconiin oli uudestaan Kadabra Norjan reissun tapaan. Olisin halunnut muita pukujani reissuun viedä mutta lentäessä matkatavoiden laukkujen koko on rajattu ja proppini eivät mahdu mukaan ja en halua pukua pitää ellei minulla on kaikkia osia mukana, joten Kadabraan oli tyytyminen. :/ (Ei sillä, että kyllä Kadabra herätti paikallisissa paljon kiinnostusta.)

Tapahtumapaikka oli hyvin tiivis konferenssirakennus missä riitti luentosaleja ja halleja täyttämään pelinurkkauksia, karaokea, myyntipöydät ja taidekujan. Tarjontaa riitti mihin osallistua mutta olisikohan omalla kohdalla liikaa työväsymystä reissuhetkellä niin keskityin vain kiertelyyn ja ihmisten kanssa hengailuun enimmäkseen. Tämä ei kuitenkaan vähentänyt reissun mielenkiintoa vaan minulla oli hauskaa ystävien kanssa tehdä taas reissu. Reissu oli kolmipäiväinen ja lähtöpäivänä ehkä vanhuuttani tuntui ettei vaan jaksa temmeltää useaa päivää putkeen kuin harrastuksen alkuaikoina. Tapahtuma oli ymmärtääkseni n. 4000 ihmisen kokoinen

Upeita nähtävyyksiä kyllä riitti keskustaa kävellessä ja suurta ihastusta herätti rautatieaseman vieressä aivan ydinkeskustassa sijaitseva huvipuisto Tivoli. Jos olisi ajoittanut enemmän rahaa ja aikaa reissuun niin olisimme heti käyneet Tivolissa mutta se jääkööt nyt seuraavaan kertaan. Suosittelen kiertämään ja varaamaan aikaa keskustaa varten sillä löytyy paljon upeita ruokapaikkoja ja nähtävyyksiä missä käydä. :)

Sunnuntaina oli esityskilpailukin minkä olisimme halunneet nähdä mutta aloitushetkellä meidän piti lähteä jo matkaan, jotta kerkesimme paluulennollemme. Paikalliset olivat hyvin ystävällisiä ja tämä olikin yksi reissun kohokohtia taas missä pääsi tutustumaan paikallisiin harrastajiin.

Matkakustannukset olivat samalla tasolla Norjan reissun kanssa eli muutamalla sadalla eurolla sai hyvän reissun toteutettua helposti. Reissujen paras puoli on ollut ehdottomasti paikan päälle matkustamisen helppous, joka on alentanut kynnystä lähteä reissuun.

Kolme maata takana mutta minne seuraavaksi? Olemme miettineet yhdeksi vaihtoehdoksi Puolaa, joka on yksi Euroopan halvimpia maita hintatasoltaan ja olen kuullut ystäviltäni paikallisten tapahtumista vain hyvää. :)

Mitä kaikilla näillä Pohjoismaiden tapahtumilla on siis yhteistä? Suhteellisen helppoa ja nopeaa matkustaa paikan päälle, hintataso ei ole korkea, kun lähimaihin tekee ulkomaan reissun, hyvin pärjää näissä maissa perus englannin kielen taidolla ja ihmiset ottavat hyvin vastaan ulkomaalaiset kävijätkin. Jos yksin pelottaa reissua tehdä niin ota ystäviä mukaan ja tehkää reissu yhdessä niin on vielä hauskempaa. Lisäksi hotellissa yleensä pääsee halvemmalla, kun useampi majoittuu samassa huoneessa.

Ensimmäisiksi ulkomaan conireissuiksi nämä olivat helposti lähestyttäviä sekä hyviä kokemuksia ja näiden pohjalta minun on helpompi tulevina vuosina matkustaa kauemmas muihn maihin ja isompiin tapahtumiin.

Toivottavasti tämä vähän auttoi omaan nälkääsi ulkomaan tapahtumia kohtaan ja uskaltaudut reissaamaan vaikkapa näissä tapahtumissa missä itse olen käynyt. Jos jäi jokin mietityttämään tai en kertonut tässä julkaisussa jotain niin laita kommenttia ja kysy niin vastaan parhaan kykyni mukaan. :)

Until next time, Ciao! o/

Suomen cosplaykilpailujen kehittyminen.

Erilaisia cosplaykilpailuja on järjestetty Suomessa miltei poikkeuksetta jokaisessa con-tapahtumassa vuosien aikana. Tapahtumien suurentuessa ja harrastajien lisääntyessä kilpailutkin ovat muuttuneet monella tapaa menneistä ajoista. Kun alan miettimään kokonaisuutena miten laaja käsite tämäkin aihe on niin se tarvitsee oman kirjoituksensa kokonaan. Purnataanpa siis aihetta taas tekstin muotoon, joten luvassa on tekstiä vähemmän tai enemmän aiheeseen liittyen.

Suomen WCS-edustajat vuosimallia 2010

Ensimmäinen cosplaykilpailu minkä näin oli vuoden 2010 Desuconin Eurocosplay-karsinnat, joka oli samalla tapahtuma, jolloin cossasin ensi kertaa. Oli upeaa nähdä livenä ihmisten yhdistävän puvunteko-/esiintymistaitonsa kilpailun muodossa ja se mitä näin silloin antoi itsellenikin intoumuksen osallistua lähitulevaisuudessa ensimmäiseen cosplaykilpailuuni. Siihen aikoihin kansainvälisiä cosplaykilpailuja missä Suomi oli osallisena oli World Cosplay Summit ja juuri tuolloin 2010 uutena kilpailuna Suomeen tullut Eurocosplay-karsinnat. Lisäksi muita kilpailumuotoja olivat esityskilpailut sekä perinteiset pukukilpailut missä oli catwalk-tyylinen lavaosuus, joka oli niihin aikoihin yleisin kilpailutyyli mitä järjestettiin. Lisäksi oli Cosplaygaala, jonka voi rinnastaa nykyään järjestettäviin SM-kisoihin. Nykyään kilpailutarjonta on monipuolistunut ja muuttunut huomattavasti erilaisemmaksi.

Vuoden 2016 Eurocosplay-karsintojen top3 (Kuva: Tapio Matikainen)

Kansainvälisiä kilpailuja missä Suomi on nykyään osallisena on selkeästi enemmän, joita ovat Nordic Cosplay Championship, European Cosplay Gathering ja aikaisemmin jo mainitsemani Eurocosplay ja World Cosplay Summit. Lisäksi Suomen SM-kilpailun yksilösarjan voittajalle on edustuspaikka Portugalissa järjestettäviin Cosplay World Masters-kilpailuihin. Cosplay on saanut entistä enemmän näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa ja viime vuonna ensi kertaa valtakunnallisessa TV-lähetyksessä näytettiin SM-mestaruuskilpailut suorana sekä NCC-finaalit Ruotsista. Kansainvälisten kilpailujen lisääntyessä, jossa puku sekä esitys ovat tasapuolisesti tärkeässä roolissa on myös lisännyt Suomessa järjestettävissä tapahtumissa esitykilpailujen määrää, kun taas miinuspuolisesti perinteiset pukukilpailut ovat jääneet menneiden vuosien suosion varjoon.

Itse olen keskittynyt juurikin esityskilpailuihin, jossa pääsen toteuttamaan pukutoteutuksen lisäksi lavashowta. Desucon 2014 esityskilpailun voittokuva meidän Diglett-ryhmästä (Kuva: Tapio Matikainen)

Menneiden vuosien pukukilpailujen tilalle on toisaalta tuotu Hall Cosplay-kilpailu, jossa tapahtumapaikalta cosplayagentit etsivät conikävijöiden joukosta lupaavia cossaajia kilpailuun mukaan ja siinä arvioidaan samalla lailla pukua sekä käydään lavalla catwalk-tyylisesti esittelemässä pukua yleisölle. Tämän haittapuoli on kuitenkin se, että kisaan pääsy on sattumasta kiinni eikä juurikaan näistä perinteisistä pukukisoista nauttivat enää saa sitä mahdollisuutta osallistua nykyään kisoihin missä vain pukua arvioitaisiin. Uudempia kilpailumuotoja ovat originaaliasunäytökset ja Cosplay Music Video-kilpailut, jotka ovat saaneet hyvin jalkasijaa kilpailuskenessä.

Ainoa kerta Hall Cosplay-kilpailussa on itselle käynyt vuoden 2015 Popcultissa, kun cossasin Arvuuttajaa muiden Batman-sarjan cossaajien kanssa.

Kilpailutarjontaa siis riittää halukkaille mutta onko se täysin hyvä asia? Parin vuoden takaisessa kirjoituksessani puhuin Suomen cosplaykilpailujen tilanteesta missä on hyvin yleiseksi tavaksi tullut viime hetken peruutukset vaikka ilmoittautumisvaiheessa kilpailut tulevat täyteen ja näyttäisi alkuvaiheessa tulevan isoja tasokkaita kilpailuja vain todetaksemme loppujen lopuksi, että kilpailuista tulee tynkäkilpailuja, joista puolet osallistujista ovat syystä tai toisesta peruuttaneet. Ongelma ei ole mihinkään poistunut ja samaa tapahtuu edelleen ehkä jopa pahemmin. Viimeisin esimerkkitapaus on Traconin WCS-karsinnat, joista yhdeksästä kisaparista viisi (Korjatkaa asiasta tarkemmin tietävä, jos sanoin luvut väärin.) oli peruuttanut kisaan mennessä osallistumisensa. Ansaitseeko tasollisesti ehkä kovin cosplaykilpailu tällaista näyttöä Suomen osalta?

WCS 2017-karsinnat käytiin siis tänä vuonna läpi neljällä kisaparilla. (Kuva: Matias Tukiainen)

Nykypäivänä on niin paljon kilpailuja ja kansainvälisten arvokisojen viedessä suuren osan aktiivisten kisaajien huomion jää Suomen sisäisten tapahtumien kilpailut hyvin pieniksi tai loppujen lopuksi ne peruutetaan osallistujamäärien pienuuden vuoksi. Lopputekijöissä kisaosallistuminen ja siinä pysyminen on kisaajasta itsestään kiinni valmistautumalla mahdollisimman ajoissa kilpailuun tekemällä puvun ja mahdollisen esityksen valmiiksi. Itse en ole lainkaan omasta toimestani joutunut kilpailua jättämään kesken, koska osaan kaiken tehdä ennakkoon valmiiksi, joten aina ihmettelen miten muut oudoksuvat tyyliäni tehdä hyvin suunnitellusti asiani valmiiksi muiden panikoidessa kisaa edeltävänä yönä saumojen kiinnittämistä.

Tulevaisuudessa voi tulla jopa lisää uusia kilpailuja niin jatkuuko silloinkin samat tavat? Uusilla kisaajahalukkailla tuntuu olevan entistä suurempi kynnys aloittaa kisaamista, kun on niin paljon tarjontaa ja kansainvälisten kilpailujen hohdokkuus innostaa heti cossaajia. (Kuka nyt muistaisi pienen Chibicon X pukukisan osallistujaa, kun suhteessa voisi pyrkiä maataan edustamaan joihinkin näistä kansainvälisistä kisoista?)

Vuoden 2014 Traconin WCS-karsintoihin osallistuin ystäväni Urhon kanssa SoulCalibur II-cosseilla.

Onko cosplaykilpailuja aivan kaikissa tapahtumissa edes oltava nykyään, jos ei osallistujia meinaa löytyä? Tai muuttaa ilmoittautumismenetelmiä? Ehkä vastaus kaikkiin löytyy vain omasta itsestään ja halustaan osallistua kilpailuun. Jos aikoo osallistua niin pysyy siinä päätöksessään loppuun saakka, eikä jätä kesken (Poislukien sairastapaukset, perhesyyt, työt jne. ovat harvinaisempia hyväksyttäviä syitä jättää kisaosallistuminen.). Itse kannustan kaikkia kokeilemaan kisaamista edes kerran jossain vaiheessa. Mahdollisuus saada uusia ystävyyssuhteita, hyvää kokemusta lavaesiintymisestä ja palautetta tekemisestäsi ovat positiivisia meriittejä, joita kannattaa hankkia.

Mitä mieltä itse olet? Oletko aktiivinen kisaaja ja vaivaako samat ongelmat skenessä? Pitäisikö vanhoja kilpailutyyppejä tuoda takaisin? Oletko aloitteleva cossaaja ja et uskalla osallistua kilpailuihin jostain syystä? Keskustelua pystyyn. Tosiaan siis minä voin puhua vain oman kokemukseni perusteella mikä ulottuu vuoteen 2010 mutta jos teitä alan harrastajia on paljon kauempaakin tätä tehnyt ja haluaa kertoa miten vielä aikaisemmin kilpailuja on järjestetty niin kertokaa ihmeessä.

Tracon 2013 esityskilpailussa tuli napattua 2. sija Urhon kanssa Tekken 3-esityksellä ja ystävämme Starblom voitti Flynn Riderina. (Kuva: Ilkka Reponen) 

Kisaaminen on hauska kokemus, joka vain parantuu mitä enemmän niihin osallistuu. :) Itse pyrin ensi vuonna pariin kilpailuun osallistumaan ja jatkan kilpailuissa käyntiä. Jos sinua kiinnostaa edes vähäsen kisaaminen niin tartu tilaisuuteen oli tapahtuma mikä tahansa! Yritetään kaikki omalla pienellä panostuksellamme saamaan täysiä cosplaykilpailuja coneihin mitä yleisö voi innolla seurata.^^

Until next time, Ciao! o/

Popcult Helsinki - Uusi tapahtuma ja uudet kujeet.

Popcultista ennakkoon ei osannut sanoa paljoa mitään koska kyseessä oli kuitenkin ensi kertaa järjestettävä tapahtuma ja uusi tapahtumapaikkakin. Ainoa mitä varmaksi tiesin oli, että tapahtuma tulee keskittymään enemmän länsimaiseen tuotantoon, kun animeen ja mangaan. Tästä johtuen valitsin viikonlopun pukunikin sen mukaisesti, joka oli Batman Foreverin Arvuuttaja.

Kulttuuritalo on tapahtumapaikkana hieman vaikea conin pitämiseen, koska rakennus toimii enemmänkin konserttirakennuksena, jossa on aula narikan kera ja sitten portaat ylöspäin onkin jo edessä iso sali ohjelmien pitämiseen. Sisään tullessaan olikin aulassa vastassa heti myyntipöydät, jotka valtasivat koko alueen, joka aiheutti pientä ruuhkaan aika ajoin viikonlopun aikana. Ymmärtääkseni tapahtuman kävijämäärä heilui n. 1000-1100 ihmisen liepeillä, joka tuntui juuri sopivalta määrältä Kulttuuritalon kapasiteettiin nähden. Ihmispaljoutta oli muttei se kuitenkaan haitannut menoa.

Tiivis tunnelma mutta sitäkin miellyttävämpi.

Ohjelmasta ja myyntitarjonnasta pidin paljon mitä näin viikonlopun aikana. Tuntui itselle paljon kodikkaammalta tapahtumalta olla mukana, kun aiheet kohtasi enemmän omien intressien ja tapahtuman välillä. En ollut tapahtuman ajalle suunnitellut mitään erikoisempaa kuin lauantaille erään dokumenttiryhmän kuvaukset missä olin osana ja pukuni photoshoottauksen sunnuntaille mutta muuttuipa nekin suunnitelmat nopeasti... :D

Valmiina Popcultia varten. o/

Lauantaina ystäväni Hitsuwa saapui paikan päälle Jokeri-cossinsa kanssa ja vetäydyimme siistimään itseämme miesten pukuhuoneeseen, kunnes huoneeseen saapui pari cosplaymammaa kysymään meitä kahta mukaan Hall Cosplay-kisaan. Molemmat yllätyimme kutsusta ja toki suostuimme mukaan. Tyttöystäväni vedin myös kisaan mukaan, kun kaikki meistä kolmesta kuitenkin samasta sarjasta cosplayasi eli Batmanista. The Riddler, Joker ja Harley Quinn olimme siis kolmistaan ryhmänä osallisena Hall Cosplayta.

Kuvaaja: Tytti Rautiainen.

Mitään paineita emme ottaneet kisasta vaan menimme lavalle hahmouskollisesti derppaamaan ja yleisö ainakin tuntui pitävän lavaosuudestamme paljon. Emme sijoittuneet kilpailussa ja se ei haitannut lainkaan, koska lavalla on aina kiva käydä vaikkakin vain näyttämässä pukuaan parin minuutin ajaksi. :)

Puvustani puheenollen täytyy kyllä sanoa, että ihmisillä oli aivan uskomaton vastaanotto yleisesti Arvuuttajan pukuani kohtaan. Koko ajan ihmiset kommentoi positiiviseen sävyyn kokonaisuuttani puvun ja hahmouskollisuuden puolesta ja olin mukamas aivan ilmetty Arvuuttaja Batman Forever-elokuvasta. Kaikki nämä kommentit lämmitti todella paljon mieltä ja kiitos teille kaikille ihmisille, jotka tapahtumassa tapasin.

Kisalappu muistoksi seinälle muiden joukkoon.

Sunnuntain kuvaukset meinasivat peruuntua, kun koko päivän satoi rankasti vettä. Näimme kuitenkin tilaisuuden kuvauksille, kun rankkasade väliaikaisesti väistyi ja oli pientä tihkusadetta enää ilmassa. Parhaamme yritimme kelivaikeuksista huolimatta ja odotan innolla kuvaajamme tuloksia mitä hän on saanut tallennettua kameraansa. Erillisen kirjoituksen saatte photoshootista myöhemin mutta tässä on yksi kuva viikonlopulta, jonka taltioi sivusta toinen kuvaajatuttuni Kari.

Popcult oli onnistunut tapahtuma kokonaisuudessaan ja tästä on hyvä jatkaa kohti kesän tapahtumia ja pukuja. Ensi kertaan ihmiset! o/

The other side of ourselves - Katsokaa totuutta silmiin ihmiset!

Ennen kuin aloitan tämän kirjoituksen oleellisen osion selvennän alun epäselvää tarinaa ja ettei joku luulisi, että tämä on offtopic-kirjoitus niin tämän kirjoituksen aihe tulee liittymään henkilöiden hyväksymiseen omanlaisenaan, joka taas heijastuu myös meihin cosplayaajiin ihmisinä sekä sitä kautta koko Suomen cosplayskeneen. Viimeisten päivien aikana mieltäni on painanut tämä aihe niin paljon, etten voi olla tästä kirjoittamatta vaikka osittain tämä myös liittyy joihinkin aikaisempiin mielipidekirjoituksiini cossaajista mutta toivon mukaan en ala liikaa toistamaan itseäni teksteissäni.

Savonlinnassa 28.6. – 29.7.2014 välillä Taidelukion työpajalla on *The other side of Lordi - Toinen totuus-taidenäyttely*, jossa voi nähdä kyseisen bändin lavarekvisiittaa, esiintymispukuja sekä Mr.Lordin maalaamia taidemaalauksia. Itse kävin eilisissä avajaisissa pukeutuen teeman mukaisesti *The other side of...-teemalla*, jolla halusin tuoda esille toisen puolen itsestäni esille pukeutumisen ja pitämieni asioiden puolesta, jotka ei minusta normaalisti näy. Tapahtuman teema sopii niin täydellisesti tähän kirjoitukseni aiheeseen niin annan teille reissusta kuvia samalla, jotta näette mitä kaikkea voitte nähdä paikan päällä näyttelyssä.

Euroviisu-vitriini oli oiva lisä näyttelyyn!

Jokaisella meistä löytyy sisältään sellainen puoli mitä ei aivan kaikille ihmisille halua näyttää, kuten omaa musiikki-/vaatetyyliään peläten muiden ihmisten väheksyvän niitä ja sitä kautta syrjäytymisen pelko kasvaa. (Ja kyllä ihmiset minä PIDÄN LORDISTA! Heidän musiikkityyli on lähimpänä minun mieltymyksiä ja cosplayharrastajana on ilo silmille nähdä mitä kaikkea he tuovat keikoillaan pukuina ja rekvisiittana esille. Moni voisi ottaa heistäkin oppia tietyllä tapaa.) Osa uskaltaa olla täysin oma itsensä ja näyttääkin sen rohkealla tavalla jokapäiväisessä elämässään ja ei anna muiden mielipiteiden vaikuttaa omiin päätöksiinsä. Muissa ihmisissä on silloin vika, jos ei osaa ottaa vastaan henkilöitä ilman ennakkoluuloja.

Cosplaypiirit ovat tästä vuoksi yhtenäistyneet aika lailla, kun monet eivät uskalla tuoda cosplayharrastustaan kaikille läheisilleen ja tutuille näytille ja yleisesti lämmin vastaanotto harrastajien kesken on toisiaan kohtaan mutta kuitenkin löytyy aina kolikon toinen puoli jokaisessa asiassa. Keväällä kirjoittamassani julkaisussa puhuin cosplaykilpailijoiden sisäisestä kilpahenkisyydestä ja mahdollisesta vihasta toisiaan kohtaan. Tätä näkee myös aivan normaalien conittajien/cosplayaajien keskuudessa toisia kohtaan mutta millä lailla sitten? Toisten henkilöiden mustamaalaamisena ja väheksymisenä levittäen valepuheita toisista henkilöistä saaden tietyt ennakkoluulot henkilöä X kohtaan, jota ei ehkä edes muuten tunne tai ole edes jutellut kasvotusten kyseisen henkilön kanssa väitettyyn asiaan liittyen. Ihmisten on kuitenkin helpompi tarttua siihen vaihtoehtoon mikä on helpoin eli kuulopuheisiin tässä tapauksessa, jonka kautta saadaan vääristynyt kuva toisesta.

Lordikin on saanut kritiikkiä ulkoasujensa sekä musiikillisen tyylinsä puolesta mutta kaikesta huolimatta he ovat jatkaneet jo yli 20 vuotta samalla linjalla, koska he ovat ylpeitä siitä mitä tekevät.

Ja eihän toki voisi mennä itse henkilön X:n luokse juttelemaan ja selvittämään asia? No EI! (Koska suomalaisuus...) Näiden kaikkien yhteenlaskettu vahingon määrä henkisesti henkilöä X:ää kohtaan voi olla vakavatkin etenkin kun jälkeenpäin niitä väitteitä kuulee toisten henkilöiden kautta. Jos cosplay-harrastuksen näkee itselleen eräänä elämälleen tärkeimmistä harrastuksista niin haluaako olla osana sitä, jos vastaanotto on suoraan sanoen luotaan pois työntävänlainen missä ei saa kannatusta eikä arvostusta tekemilleen asioilleen? Olen kasvotusten tätä nähnyt eräille läheisille cosplay-ystävillenikin tapahtuneen ja hyvän kaverin leiman omaavana kaverina itsellenikin on alkanut tulla vihapostia sivuteitse epäsuoraa tietä pitkin tietooni viimeisen vuoden aikana suorituksistani cosplayskenessä.

Uskaltakaa olla erilaisia!

Erittäin outona asiana tuntuu, että heti kun alkaa sijoituksia enemmän tulemaan cosplaykilpailuista niin aletaan väheksymään näitä kisaajia oudoilla tapaa ja keksimään valheellisia tietoja heistä samalla niiden levittyessä conipiirissä sanomalehden lailla. Suora kommentti minkä olen viimeksi saanut itselleni on ollut seuraavanlainen. --> *Miksi yrität antaa itsestäsi hymypoika-kuvan vaikket ole sellainen? Kisaat hirveän monta kertaa vain palkintojen perässä ja yrität pönkittää egoasi vain sillä.* Kyseiselle nuorelle henkilölle mainitsin samat asiat mitä olen aina painottanut täällä bloginikin puolella eli asioista mistä nautin, joiden tarkoitusperä ei ole vain itsensä tuominen esille vaan yleisön viihdyttäminen esimerkiksi. Nämäkin luulot tällä henkilöllä on tullut minusta kuulopuheiden puolesta mitä todennäköisimmin ja saanut minusta erilaisen kuvan kuin oikeasti olen.

Avajaisten lopuksi tapasin laulajan Mr.Lordin sekä kitaristin Amenin.

Hyvät rakkaat ihmiset siis minä suoraan sanoen rukoilen ja pyydän teitä! o/ Älkää uskoko kaikkea mitä teille toisista henkilöistä tässä pienessä cosplay-yhteisössämme sanotaan vaan ottakaa itse asiasta selvää ja jutelkaa kyseisen henkilön kanssa. Jos hän on saavuttanut cosplayaajana jotain suurta Suomen sisäisesti niin kannustakaa häntä älkääkä väheksykö sitä saavutusta tai ignooratko leimaten toista elitistiksi ilman mitään taustatuntemusta sekä olkaa ennakkoluulottomia toista kohtaan, kunnes oleellisesti tunnette hänet. Pienikin positiivinen kommentti auttaa jaksamaan elämässä ja tämänkin harrastuksen parissa, kun on tukevia ihmisiä sinulla vieressäsi. Itse haluan vain tuoda iloa itselleni sekä muille cosplayni kautta ja en halua vihata ketään. Jakakaa rakkautta toisillenne ennemmin kuin vihaisitte niitä itsellesi puolituntemattomia henkilöitä.

Onko sinulle tai jollekulle cosplaytutullesi tällaista käynyt? Voi avautua vapaasti, jos mielesi tekee niin. Uskaltakaa tuoda omat intressinne esille ja olkaa ylpeitä niistä sekä saavutuksistanne vaikka mitä muut henkilöt sanoisivat.

Monet ovat jostain syystä pelänneet lähestyä minua mutta hyvät ihmiset sanon vielä kerran tämän, että minulle saa tulla aina juttelemaan olisi asiasi mikä tahansa. :) Nyt olen taas lepyyttänyt mieleni hetkeksi ja ehkäpä joillekin teistä tämä toi jotain uutta keskusteltavaa omaan päiväänsä.

Until next time, Ciao!

Karpolla on asiaa!

Haastateltavaksi valittavan leka osui jälleen kohdalleni ystäväni cosplayblogissa, jossa hän haastoi minut tähän haasteeseen, jossa minun pitää (taas) vastata 11 kysymykseen, jotka toinen on esittänyt minulle. Lisäksi minun pitäisi kertoa 11 asiaa itsestäni, keksiä 11 uutta kysymystä ja haastaa 11 uutta henkilöä tähän haasteeseen MUTTA koska minulla ei ole niin paljoa tuttuja, jotka tähän haasteeseen vastaisivat + olen tämän jo kerran tehnytkin niin tyydyn tällä kertaa vastaamaan minulle esitettyihin kysymyksiin.

Olisin tämän jättänyt normaalisti välistä mutta koska kysymykset sattuvat tällä kertaa liittymään cosplayhin, coneihin ja niiden ilmiöihin niin tästä voi tulla jopa mielenkiintoista tekstiä. :)

1. Onko sosiaalisen median (Twitter, blogit, Facebook, Tumblr...) hyödyntäminen tärkeää cosplayssa?

Mielestäni se on suositeltavaakin käyttää mediaa hyödyksi tässä harrastuksessa. Etenkin, kun cosplay ja conit eivät suuren ihmismassan tiedossa vielä ole kovin hyvin vaikka hyvään suuntaan ollaan koko ajan menossa niin sosiaalisen median kautta ihmiset pystyvät kommunikoimaan nykyaikana paljon paremmin, joissa mainostetaan coneista, harrastajat omista pukuprojekteistaan kertoen omista kokemuksistaan cosplayssa sekä auttaen muita opettaen tutoriaalinen muodossa joidenkin asioiden teossa jne.

2. Onko ihon maalaaminen cosplayn vuoksi sinusta rasistista?

Hmm... En oikeastaan ymmärrä tämän kysymyksen täyttä pointtia ehkäpä mutta vastaan yleispätevästi, että en näe ihon maalaamista eri väriseksi mitenkään rasistisena eleenä. Minä en tuomitse ketään ihon värin, seksuaalisuuden tai minkään muunkaan takia. Cosplay on kaikille!

3. Onko sinulla pukua, jonka olet halunnut tehdä jo pitkään mutta et ole saanut aikaiseksi tehdä?

Itse olen sellainen henkilö, joka valitsee cosplayprojektinsa sen hetkisen taitonsa mukaan, eli toisin sanoen minä en listaa itselleni isoa listaa hahmoista, jotka olisi JOSKUS mukava tehdä, kunhan taidot riittäisi. Omalle kohdalle ei ole sattunut yhtään sellaista hahmoa, joka ylitse kaikkien muiden haluisin välttämättä tehdä mutta jos tähän nyt jonkin mielenkiintoisista hahmoista laittaisin, jota joskus voisin tulevaisuudessa cossata Trunksia Dragonballista. 

Dragonball oli aikoinaan ensimmäinen tietoinen kosketukseni mangan/animen maailmaan ja sarjalla on aina erityinen paikka minun sydämessäni. Sarjasta on vuosien aikana tehnyt mieli cossata joitain hahmoja mutta, koska jollain oudon tapaa kaikilla hahmoilla meinaa iso kasa lihaksia pursuta kaikkialta ja heillä ei oikein vaatteitakaan meinaa löytyä päältänsä niin en nyt tällaisena ruipelona ala sellaisia cosseja vääntämään missä ruumiinrakenteeni ei sovellu kyseiselle hahmolle. Trunks Android-sagasta on kuitenkin sellainen hahmo, jolla on jopa REILUSTI vaatteita päällänsä ja lihakset ei näy ylenpalttisesti niin se on tietyllä tapaa jäänyt mieleeni hautumaan, että ehkäpä joskus kyseistä herraa voisi cossatakin.

4. Mikä Suomen anime-/cosplayskenessä on parasta?

Minulle se on harrastajayhteisön ystävällisyys toisia kohtaan. Toki yksittäisiä poikkeuksia löytyy mutta yleisesti ottaen Suomen coneissa harrastajat ovat miltei kaikki ystäviä toistensa kanssa ja vaikka olisikin uusi tuttavuus kyseessä niin saman harrastuksen ollessa yhdistävä tekijä on uuden ystävyyden alku tietyllä tapaa miltei väistämätöntä. 

5. Entä pahinta?

Tietyllä tapaa tämä liittyy äskeiseen ja sen kautta ilmenneeseen sivuilmiöön, joka heijastuu tapahtumissa. Koska ihmiset tapaavat samankaltaisia ihmisiä tapahtumassa, kaikki ovat ystäviä keskenään, kukaan ei tuomitse sinun 'outoa' harrastustasi (anime/manga, cosplay, larppaus, boffaus...) niin se on antanut joillekin vapauden suoraan sanoen sekoilla tapahtumassa välittämättä siitä häiritseekö se muita kanssakävijöitä.

Tämä voi ilmetä:
- Liikkumisen muodossa tapahtuma-alueella, jolloin henkilö X juostessaan toista henkilöä kiinni voi törmätessään cossaajaan Y rikkoa hänen pukuaan siitä sitten pahemmin mitään jälkeenpäin satikutia saaneena vaikka pyytelee anteeksi.
- Yksityisyyden häiritsemisellä, jolloin henkilö X näkee cossaajan Y cossaamassa X:n lempihahmoa jostain sarjasta ja hyökkää toisen kimppuun 'pyytämään' halia odottamatta vastausta itse cossaajalta. Mikään ei anna oikeutta kajota toiseen ilman toisen lupaa.

Muitakin pointteja kertoisin mutta toistaisin silloin liikaa itseäni mistä kirjoitinkin jo aikaisemmin blogissani viime vuoden loppupuolella mutta yhteenvetona sanottakoon, että ongelma on ihmisten käytöstavoissa tapahtumissa ollessaan sekä myös siitä, että ihmiset eivät osaa sanoa näille pienen pahan tekijöille mitään, koska kaikki ovat niin suvaitsevia/kilttejä toisiaan kohtaan, jonka johdosta tämä vain jatkuu ja jatkuu tapahtumissa.

Mikä neuvoksi? Valitukseksi ei kelpaa, että tällaisia juttuja aina löytyy tapahtumista ja sille ei voi mitään vaan KYLLÄPÄ VOI, jos aukaisee suunsa. Yhdenkin henkilön kommentit voivat vaikuttaa hyvinkin moneen asiaan, joten miksei näihinkin asioihin?

6. Oletko koskaan lakannut pitämästä sarjasta sen fandomin takia?

Fandom ei ole vaikuttanut minun kiinnostuksen kohteisiin sarjojen kohdalla vaan ainoastaan kiinnostukseni sarjaan on voinut vähentyä/lakata sen juonen kehittymisestä eli toisin sanoen näenkö sen kiintoisana vai en sarjan edetessä.

7. K18-conit Suomessa, onko niillä tulevaisuutta?

Aah tämä ikuinen mielipidesota... Omalta kohdaltani sanon vain sen verran, että näen tämän konseptin erittäin mielenkiintoisena kokeiluna, joka toteutetaan ensi kuussa Desucon Frostbitessa. Konseptin tulevaisuudesta toisaalta ei voi sanoa vielä mitään, kun edes ensimmäistä laatuaan oleva tapahtuma Suomessa ei ole vielä edes ohitse ja, koska en ole itse edes pääsemässä tapahtumaan osalliseksi niin en voi antaa edes arvostelua aiheeseen liittyen ennen kuin olen kokenut kyseisen kaltaisen tapahtuman.

PS: Ja en halua edes kuulla sitä nuorilta harrastajilta, että tapahtuma ei ole onnistunut, koska se ei ole loppuunmyyty tapahtuma (Ainakaan tässä vaiheessa.), sillä kävijämäärä ei sitä kerro vaan se mitä siellä sisäpuolella tapahtuu. (Ja rajaamalla iän mukaan harrastajamäärää onhan se selvää, että kävijöitäkin olisi prosentuaalisesti vähemmän ostamassa lippuja tapahtumaan.)

8. Tämän hetken suosikkianimehahmosi?

Niin harvoin seuraan nykyään edes animea, etten sano tähän mitään. Lempihahmoja minulla ei yksinkertaisesti vain ole.

9. Katsotko englanniksi dubattua animea? Miksi, miksi et?

Vähäinen määrä animea mitä on tullut seurattua on ollut pääasiallisesti japaniksi, joten en seuraa enkkudubeilla esiintyviä animeita, koska en näe englannin kielisissä dubbauksissa sitä potentiaalia, joka japanin kielessä näkyy. Tunnetilat, efektit, puhe... Kaikki nämä tuodaan esille paremmin kuin englanniksi dubatuissa animeissa.

10. FFFightit, cosplaydeitit ja muut huumoriohjelmat coneissa, hitti vai huti?

Perinteiset ohjelmat, kuten mitkä mainittiin kysymyksessäkin ovat pitäneet pintansa sen takia, että niissä joka kerralla on jotain uutta tarjottavaa vaikka kaava pysyy samana. Käsikirjoitusta ei ole pääasiallisesti, jonka takia yllätys-efekti on jokaisella ohjelmakerralla taattu. Monet vuodet ovat pysyneet pinnalla, joten en näe syytä mikseivät pysyisikin siellä tulevina vuosinakin.

11. Mitä conia odotat tällä hetkellä eniten?

Jokainen coni missä käyn tarjoaa minulle ainutlaatuisia elämyksiä, jonka takia en osaa laittaa niitä paremmuusjärjestykseen, kun jokaisessa on hyvät ja huonot puolensa, joita ei kaikista löydy yhteisesti. Kaikkia tapahtumia odotan tasapuolisesti innolla siis, joista ensimmäisenä koittaa viikon päästä oleva Yukicon.

Ottakaa loppuviihdykkeeksi random-kuva Dragunov-photoshootistani viime kuulta. :D

Tässä olivat kaikki tältä erää, Karpo kiittää ja kuittaa haastattelusta ja painuu nyt nukkumaan.

Until next time, Ciao!

Final Fantasy Fight - Parhaat päivät jo takanapäin?

Final Fantasy Fight... Tuo ihmisiä viihdyttänyt, naurattanut sekä jopa suututtanut ohjelmanumero on monen monta vuotta vakiinnuttanut itsensä Suomen conien ohjelmistoon ja loppua ei tunnu näkyvän lainkaan. Miten se on pitänyt pintansa nykypäivään saakka ja miten ohjelmanumero samalla toistuvalla peruskaavallaan jaksaa vetää vieläkin ihmisiä mukaansa? Palataanpa FFFightin alkujuurille jonnekin vuosien 2005-2006 paikkeille, lähestytään nykypäivään kerraten historiaa ja katsotaan miten FFFight on muuttunut vuosien aikana.

Yksinkertainen konsepti ilman mitään juonta tai päämäärää vain tarkoituksenaan viihdyttää yleisöä.

Jo ensi hetkistään saakka FFFight on Visual Gayn tuomana jäänyt ihmisten mieliin mieleenpainuvalla konseptillaan missä kuka tahansa voi olla osallisena vuoropohjaisessa taistelussa, jossa vuorotellen hyökätään toisen kimppuun, kunhan vain löytyy mielikuvitusta iskuihinsa. Periaatteessa jokaisessa taistelussa on jotain odotettavaa, sillä mielikuvituksen ollessa vain rajana voi taistelijoilta tulla toisin sanoen minkälaista huumoripitoista settiä tahansa yleisölle, joka luultavasti onkin ollut yksi pääsyy ohjelman suosiolle, kun ikinä ei tiedä mitä lavalla voi tapahtua huumorin merkeissä.

Vuosi vuodelta suosio ohjelmanumerolla kasvoi ja tähän saakka ehkäpä suurimmat shownsa se on saanut turnajaisten muodossa Desuconin menneinä vuosina livebändin avustamana, milloin itsekin FFFightiin perehdyin ensi kertaa osallistumalla 2010 Desun FFFight-turnaukseen. Konsepti toisaalta on muuttunut hieman teatterimaisempaan suuntaan sillä Visual Gay halusi tuoda mukaan faitit, jotka sisälsivät juonen, joissa järjestäjät näyttelivät käsikirjoitetulla tekstillä taistellen FFFightin muodossa. Jotkut näkivät tämän ehkä tappavana mallina faiteille, kun ensi hetkillään randomisti saattoi kuka tahansa aloittaa tapahtuma-alueen pihalla faittaamisen ilman mitään sen suurempaa järjestelyä. Riitti vain, kun tiesi säännöt ja joku laittoi taistelumusiikin taustalle soimaan.

2010 Desuconin FFFight-turnajaisten infotilaisuus. (PS: Keskellä kuvaa näette ehkäpä minua muistuttavan henkilön, joka cossasi elämänsä ensi kertaa silloin.)

6 vuoden jälkeen vuonna 2011 Visual Gay päätti lopettaa FFFight-uransa ja päättivät keskittyä muiden ohjelmien pitoon, kuten Visual Questien järjestämiseen, joista heidät nykyään tunnetaan parhaiten. Heidän lopetettua FFFightit oli miltei selkeää, että ohjelmanumero jatkaa elämistään coneissa, tosin vain muiden järjestäminä. Vuoden 2010 loppupuolella alkoi olemaan VG:n jäsenten sekä ohjelman tunnetuimpien faittaajapioneerien keskellä keskustelua, että tämä alkaa olemaan tässä, joten minä ja ystäväni Starblom järjestimme Kuopion paikallisessa Chibiconissa 2010 FFFightin ensi kertaa tietyllä tapaa koemielessä, jotta tulevaisuudessa pyrkisimme pitämään FFFightin perinnettä yllä.

Tapahtuma/FFFight kerrallaan 2 hengen porukkamme kasvoi henkilö kerrallaan isommaksi henkilöistä, joilla hommasta on ollut kokemusta VG:n faittien suurajoilta saakka ja jossain vuoden 2011 loppupuolella annoimme ryhmällemme nimen FFFollowers, josta sitten alkoi FFFightin uusi aikakausi milloin meistä tuli pääasiallinen faittien pitäjä coneissa vaikka VG:n aikakautta emme tule ikinä ylittämään. Muutaman faitin pyrimme vuodessa järjestämään pitäen tätä perinnettä yllä ja ainakin tällä hetkellä emme aio lopettaa faittien pitoa sillä suunnitelmia meillä riittää vaikka muille jaettavaksi.

Koko FFFollowers-ryhmämme!

FFFightin kulta-aika on valitettavasti tainnut mennä jo ja on piiloutunut menneiden vuosien faittaajien muistoihin.
Miksi? Tällä en tarkoita sitä, että vaikka konsepti on muuttunut teatterimaiseksi juoniensa kera (Mielestäni se on tekijä, joka jopa nostaa kiinnostavuutta ohjelmaa kohden.) vaan ongelma on itse faittaajien/esiintyjien puute. Joku ehkä tässä vaiheessa sanoo mielipiteenä, että kyllähän faitit ovat nykyäänkin täynnä faittaajia olleet aina ja tämän kohdalla kyllä olen samaa mieltä MUTTA niiden laatu on se toinen asia.
Kun me FFFollowersin jäsenet osallistuimme itse VG:n järjestämiin faitteihin niin me sekä miltei kaikki muutkin ohjelmaan osallistuneet olivat perusteellisesti miettineet, keksineet ja harjoitelleet PALJON omia iskujaan, joilla mahdollisimman hyvin sai yleisön nauramaan. Aikoinaan VG:n faitteihin oli ennakkoilmoittautuminen, jonka periaatteena oli saada ohjelmaan mukaan kovimmat taistelijat, jotka olivat harjoitelleet hiki hatussa omaa esitystään mutta nykyään ennakkoilmoittautumisen periaate on muuttunut mielestäni eri suuntaan. Nykyään se nähdään vain varmistuksena päästäkseen itse lavalle ja toissijalle jää iskujen mietintä eli toisin sanoen panostus ei ole samalla tasolla kuin menneinä vuosina. Mitä me järjestäjät voimme tälle tehdä? Emme mitään, koska se on yksinkertaisesti osallistujista kiinni, että panostavatko he kuinka paljon esiintymiseensä lavalla.
FFFollowersin jäsenenä haluan sanoa nyt siis kaikille tätä lukeville ja faiteista kiinnostuneille, että PANOSTAKAA iskuihinne ja miettikää mikä yleisesti ihmisiin vetoaa huumorin muodossa. Älkää miettikö mitään sarjan sisäisiä inside-vitsejä, joita suurin osa ei tajua vaan sketsissä pitää olla selkeä viesti, jonka KAIKKI ymmärtää. Älkää menkö lavalle tehden samoja juttuja mitä monet muutkin ovat jo useita kertoja tehneet. (Kuten halihyökkäykset tms.)

Ohjelman järjestäjinä omasta puolestamme pyrimme viihdyttämään yleisöä mahdollisimman paljon omilla juonellisilla näytöksillä ja sketseillämme mutta loppujen lopuksi hyvän shown saa aikaan vain te rakkaat ihmiset, jotka osallistutte faitteihin mukaan. Kouluarvosanalla jos pitäisi tämän hetkinen taso arvioida niin se on n. 7,5-8. Jos tästä huonommaksi menee taso reilusti niin onko enää järkeä FFFighteja pitää? Aika vain näyttää ja ei sitä ikinä tiedä mihin suuntaan tämä ohjelma menee seuraavien vuosien aikana.

Sen verran voin valaista FFFightin tulevaisuutta, että ensi kuussa järjestettävässä Yukiconissa meidän porukka järjestää seuraavan kerran näytöksen ja linkin takaa löytyy ennakkoilmoittautumista varten tiedot, jos et vielä ole tietoinen meistä. ;)
Lisäksi ensi kesän Animeconiin, joka on ollut monen vuoden meidän panostetuin esityspaikka on suunnitteilla suurta tarinallista esitystä, jossa esiinnymme kaikki original-charactereina mutta siitä enemmän sitten lähempänä tapahtumaa.

Jos luulitte, että viime kesän esityksemme oli iso Animeconissa niin odottakaapahan ensi vuotta. ;)

Jos näet aihetta avautumiseen tai oman mielipiteen antamiseen niin ei muuta kuin kommenttia tulemaan.

Until next time, Ciao!

Mihin ihmisten käytöstavat ja kunnioitus ovat kadonneet coneista?

Tämän kirjoituksen aihe tulee olemaan aina coneissa jossain määrin ongelmana mutta tänä vuonna näkemäni on ollut pahinta mitä olen nähnyt näissä tapahtumissa käydessäni niin halusin siitä hieman aukaista sana-arkkuani.

Coneihin nuorten päästessään heillä meinaa hieman yleiset käytössäännöt ja tavat unohtua mikä voisi tehdä tapahtuman yleisilmeestä paljon paremmankin. Vaikka conit ovatkin suurelle osaa se ainoa paikka tavata samanhenkisiä ihmisiä keiden kanssa puhua yhteisistä kiinnostuksen aiheistaan animen, mangan ja cosplayn merkeissä niin antaako se vapauden tapahtumissa olla villi ja vapaa, jonka ansiosta tulee tehtyä asioita, joita ei muuten normaalisti tekisi? Kaikkia en ala tähän kirjoittamaan sillä tästä tulisi muuten romaani, joten esimerkkeinä otettakoon tähän kirjoitukseen 3 seikkaa, joiden uskon muidenkin silmään käyneen. (Pahimman jätän viimeiseksi.)

1. Ylenpalttinen roskaaminen ympäri tapahtuma-aluetta.
- Luulisi jokaisen tajuavan vievänsä omat jätteensä roskiin mitä tuo tapahtuma-alueelle mutta ei niin ei. Mikä tässä on? Onko jotkin niin laiskoja tai vastuuttomia ettei näin yksinkertaista elettä viitsi tehdä?
Itse olen aina omalta osaltani pitänyt siisteydestä huolta ja jos roskikset ovat täysiä paikan päällä niin säilytän roskia omissa laukuissani siihen saakka, kunnes löydän tyhjän roskiksen, jos en tapahtumassa niin sitten muualla.

2. Tuntemattomiin ihmisiin kajoaminen.
- Suomen cosplaykansa on yleisesti katsottuna kilttiä ja seurallista väkeä mutta vaikka onkin yhteiset kiinnostuksen aiheet niin oikeuttaako tämäkään jotakuta hyökkäämään itselleen tuntemattoman henkilön kimppuun ihastuksissaan, jos hänellä on cosplayna päällään hahmo jota hän ihannoi? EI! Osa suomalaisista ovat tavaltaan sellaisia, joille kuuluu se tietty henkilökohtainen *reviiri* ympärilleen, jolle ei halua ketään itselleen tuntematonta päästää lähelle äkisti. Tiedän myös eräitä tapauksia, joissa tämän fanihyökkäyksen uhrit ovat loukkaantuneet äkkinäisestä liikkeestä tai vamman takia, joka on pahentunut tästä tapauksesta johtuen.
Itse olen tällainen henkilö, joka ei halua tuntemattomien äkisti yllättävän nurkan takaa eikä lähestyä minua liikaa. Minä loukkaannun tällaisesta vaikka eihän se hyökkäyksen tekevä mitään sellaista ajattele. Lähestyvän henkilön pitää omistaa käytöstavat, jossa rauhallisesti tulee toiselle juttelemaan, kehumaan pukua ja sitten lupaa kysymällä halin saada. Älkää siis luulko, että olen epäsosiaalinen ja inhoan ihmisiä vaan päinvastoin. Olen erittäin sosiaalinen henkilö, joka rakastaa jutella ihmisten kanssa, olkoot se vanha tai uusi tuttavuus. Ensivaikutelma ratkaisee.

3. Cosplaykilpailuissa epämääräisten kommenttien huutaminen kisaajille/esiintyjille.
- Ystävilleen sekä muille upeille cossaajille on toki sallittua sekä suotavaakin kannustaa ja taputtaa kilpailuissa mutta entä sitten, kun siihen tulee muuta oheistoimintaa, joka ei todellakaan ole suotavaa ja pilaa yleisen mielialan kisasta? Kesän Desuconissa kuuntelin satunnaisia kommentteja Eurocosplay-karsintojen aikana mitä ihmiset huuteli esityksen aikana sekä sen jälkeenkin.(*Mene minun kanssa naimisiin!*). Luulin tämän jo olevan kamalaa, kunnes tulikin Tracon ja niiden cosplaykilpailut... En voi todellakaan antaa anteeksi henkilölle X yleisöstä joka kehtasi buuata kisaajalle. Muita tapauksia oli, että esimerkiksi esityskilpailuissa, kun jokin asia poikkesi käsikirjoituksesta, kuten lavaste tippui niin sillekin naurettiin ja onko se nyt joka kerta nauramisen arvoista, kun vänkärit käyvät siistimässä lavaa tai lavasteita siirtämässä?
Itsekin esityskilpailuun osallistuneena minulle jäi tunteet jälkeenpäin, ettei minua sekä muita kisaajia arvosteta ollenkaan. Miksi kysytte? Koska jokaiselle henkilölle, joka sinne lavalle uskaltautuu mennä esiintymään on iso henkinen ja fyysinen uskallus se tehdä ja kaiken tuon lisäksi on koonnut mahdollisesti esityksenkin, jota on harjoitellut hiki hatussa ja sitten esitykselle nauretaan asioista, jotka sattuvat menemään pieleen. Ollaanko me vain yleisölle viihdykettä, jota voidaan huonon shown vedettyä heittää tomaatilla ja nauraa? (Ääreistetty tunne arvostuksen vähyydestä.) Kuvitelkaa itsenne siinä roolissa, jos ette ole edes lavalle uskaltautuneet
mennä.

Jos minulle oltaisi Tracon VII:n esityskilpailussa naurettu miekkani katketessa poikki, niin silloisen henkisen fiilikseni tuntien en tiedä olisinko jopa lopettanut tämän harrastuksen kokonaan...

En todellakaan tiedä mikä ihmisten päissä liikkuu cosplaykilpailujen ja etenkin esityksen omaavien kisojen aikana. Jos todella cosplayaajaa haluatte arvostaa, seuratkaa esitys loppuun saakka hiljaa ja antakaa sivistyksen rajoissa raikeat suosionosoituksenne esityksen jälkeen. Näin esiintyjälle tulee hyvä fiilis ja kesken esityksen mikään yleisöstä satunnainen kommentti ei häiritse maksimaalisen suorituksen tekemistä.

No niin. Otin tässä esille muutaman pointin, joka on minua jäänyt häiritsemään näiden aktiivisen reilun 3,5 vuoden coneiluni aikana mutta itselleni tärkeimpänä on tuo viimeisin pointtini. Oli vain pakko saada tämä tekstimuotoon vihdoin ja sen näkee myöhemmin oliko se hyvä vai huono idea. Mitä mieltä itse olette? Onko muita seikkoja, jotka coneissa häiritsee teitä ihmisissä? Kommenttia saa heittää, jos näette avautumiseen syytä.

Until next time, Ciao!

Tracon VIII - Tekken 3: The Iron Fists of Fury

Vielä kiusaan teitä rakkaat ihmiset yhdellä Tracon-aiheisella postauksella nimittäin Tekken 3-esitykseemme liittyen. Mistä tämä idea oikeastaan sai alkunsa? Tässä samalla saatte virallisia lavakuvia nähtäväksi, sekä loppuun laitan erään tuntemattoman conittajan kuvaaman videon Traconin muutamista esityskilpailuista missä meidän esitys näkyy. (Niille, jotka eivät olleet paikan päällä näkemässä.) Valitettavasti laatu ei ole kovin korkealaatuinen, sekä äänentasot vaihtelee paljon mutta kokonaisidean saa videolta kuitenkin mitä tuli tehtyä.

Muistelen jo viime vuonna käyneemme Urhon kanssa keskusteluja, että Tekken-paricossi olisi tosi siistiä tehdä, silloin oli toisaalta eri hahmot mielessäkin mutta viime kesänä, kun mökilläni me taas kokoonnuimme asiakkaille tehtävien proppien rakennuksen yhteydessä niin yömyöhään saunotessa sain uskalluksen kysyä, että osallistuttaisiko yhdessä Tekken-cosseilla Traconin esityskilpailuun. Vastaus tuli miltei saman tein, samana iltana päätimme molempien hahmotkin ja harjoittelimme hahmouskottavasti molempien hahmojen iskusarjoja pelisarjasta. :D

Tästä sitten alkoikin molemmilla pukujen väsääminen sekä esityksen hiominen. Onneksi yhteistyömme oli moitteetonta ja tunnuimme olevan koko ajan samalla aaltopituudella toistemme kanssa niin hyvin nopeasti oli esityksen ääniraita kasassa (Isot kiitokset Urholle sen editoimisesta.) sekä aloimme omatoimisesti harjoittelemaan, kunnes oikeastaan Tracon-viikonloppuna pukuhuoneessa harjoittelimme esityksemme täydelliseen kuosiin *kirjaimellisesti* lyöden ja potkien toisiamme. (Toi tietyissä kohtaa esityksessä uskottavuutta esiin.)

Koittikin sitten Tracon sekä sen mukana esityskilpailu. Vähäinen oli jännityksen määrä, kun halusi toverin kanssa vain mennä lavalle pitämään hauskaa ja viihdyttämään yleisöä. Hieman kyllä mietittiin, että uskallammeko vetää yläosattomiksi cossimme esityksessä, koska olemme aika kriittisiä itsellemme, ettemme halua mitään huomiohuora-leimausta kyseisen seikan takia, sekä ylimääräistä muuta tarpeetonta *huomiota* mutta loppujen lopuksi uskaltauduimme tähän ja mennyt on mennyttä. Hieman kyllä nolottaa jälkeenpäin, kun tuli *paljasteltua* itseään mutta on minulla tulossa tulevaisuudessa projekteja missä tätä paljasta ihoa tulee näkymään. Toivon nyt kuitenkin, etten saa hirveää huomio-leimaa itselleni tämän tempauksen johdosta ja toivon ihmisten ymmärtävän, että esitykseen päätimme tuoda tällä vain pienen lisäsäväyksen.

2. sija siis tuli kisasta ja VIELÄ kerran haluan kiittää ystävääni Urhoa tähän osallistumisesta. Sinun kanssasi on niin luonnollista esiintyä (Teatteri-ihmisiä nyt molemmat niin vaikutusta asiaan?) sekä yhteistyön sujuvuus sillä tasolla mitä en ole kenenkään muun kanssa kokenut. Vielä yhdessä toivon mukaan astumme lavalle kisaamisen yhteydessä.

Kuvaaja: Tapio Matikainen.

Vielä Tekkenistä tulen cossaamaan tiettyjä hahmoja mutta ennen niitä on tässä edessä vielä muita projekteja, joista toivon mukaan 2 olisi valmiita vuoden loppuun mennessä. Tässä on vielä tuo video missä meidänkin esitys näkyy aikavälillä 5:48-8:17.

Until next time, Ciao!