Kaiken negatiivisen palautteen ansiosta kyseinen kirjoittaja poisti välittömästi kirjoituksensa mutta ajattelinpa tätä kautta käydä läpi joka kohdan minkä hän mainitsi ja tuoda teillekin esille toivoen, että tämä tuo teidänkin mielipiteitä esille. En jaksa alkaa kääntämään alkuperäistä tekstiä suomeksi, kun luotan teidän kuitenkin sen verran englantia ymmärtävän mistä asiasta on kyse mutta täältä pesee.
*Know thy character. This should go without saying, but
don’t cosplay a character you don’t KNOW. Don’t just cosplay a character
because you think s/he is cute or because your best friend/significant
other is playing the counterpart. When you’re cosplaying, you ARE that
character… not just dressed in the same clothing.*
Omasta puolestani cossatessa tärkeintä on pitää hauskaa puku päällä. Toki hahmolle omistautuminen on suotavaa ja etenkin cosplaykilpailuissa yksi tärkeä osa alue on hahmouskottavuus eli osaa näytellä kyseistä hahmoa. Tämä ei kuitenkaan mikään pakote ole ja jokainen saa tehdä miten haluaa.
*Know thy body. If you’re 5’3″ and 300 lbs., you’re never going to pull off a Sailor Moon costume, no matter how fucking awesome the costume itself is. Stay within your body type and range. Every time a fat girl wears a fuku, God kills a kitten. Please. Do it for the kittens.*
Okei... Taitaa miltei 95 % anime-/mangahahmoista olla mittasuhteiltaan mallitasoa ja kuinka moni cosplayta harrastavista oikeasti kyseisiin mittoihin lukeutuu? Aina ei voi päästä kyseiseen lihasmassan määrään tai oikeaan kuppikokoon rinnuksien kohdalla kuin se hahmo mitä haluaa cossata. Tämä on taas näitä ulkonäköpaineita tuova pointti mutta kunhan vain on omaan kehoonsa tyytyväinen niin sen pitäisi riittää. Cosplayta harrastetaan itsensä eikä muiden vuoksi.
*Know thy material. Cheap costume satin is shiny, but
does Kagome REALLY wear a satin school uniform? No. So, try and at least
pretend you’re going for accuracy. Otherwise, your costume just looks
lame. (*rimshot, for those who sew and know their fabric.*)*
Kukaan ei ole ammattilainen etenkään aloittaessaan cosplayta ja sen ohella ei kaikkea mahdollista voi tietää kangasvaihtoehdoista tai muista materiaaleista muun accessorien tekoon. Lisäksi kaikilla ei luultavasti ole yksinkertaisesti rahaa ostaa kangasta, jonka metrihinta lähentelee 50 euroa.
*Know thy series. Whether you’re cosplaying an anime
character, a video game star, or a book hero/ine, besides knowing the
CHARACTER you are portraying, know the world that they are in. It’s
really annoying to be, for example, cosplaying as Asuka from Evangelion,
and running into someone cosplaying Rei who has NO CLUE WHO YOU ARE.
(Yes, this has happened to me.) Group shots at conventions are awesome,
and other cosplayers are fans just like you, so be respectful enough to
the series you’re playing in to recognize your “co-stars” on sight.*
Jos vain sattuu pitämään hahmosta X ja haluaa cossata sitä niin anti mennä. Ehkä sattuu materiaalit kyseiseen pukuun löytyä kaapista valmiina ja siitä tulee pikacossi. Ei ole ole tarvetta tuntea entuudestaan kaikkea hahmostaan mitä cossaa. (Toisaalta harvemmin tätä tapahtuu.)
*Know thyself. If you can’t emotionally or mentally pull
off a character, don’t. If you’re too bitter to play a happy character,
or too happy to play a bitter one… in short, if your ACTING SKILLS are
not up to par, please play a character that won’t take so much work out
of you.*
...Vaikka puvun laittaa päällensä ei se tarkoita automaattisesti, että pitää näytellä toista persoonaa. Puvun sisällä olet kuitenkin vain sinä itse ja voit päättää haluatko panostaa hahmouskottavuuteen vai et.
*Know thy props. If you are supposed to carry a giant
boomerang made of bone, then do your damnedest to make it look like it’s
made of bone. Making a cheap subsitute with duct-tape looks cheap, and
detracts from your costuming. You can do things lightweight, legal, and
good-looking, it’s just going to take time and patience.*
Tässäkin taas tulee vastaan kokemus sekä budjetti. Kaikki ei ole ammattilaisia asereplikoiden teossa eikä budjetti aina anna periksi ostaa parhaimpia materiaaleja.
*Know thy timeline. Putting together fantastic cosplay
takes time, heart, and dedication. If you don’t have all of those, then
it’s best for you to step aside and just enjoy the show.*
Riittää, kun tekee parhaan kykynsä mukaan puvunsa. Tärkeintä on kuitenkin se hauskanpito.
*Know thy fandom. Be aware of the ebb and flows of
fandom. If everyone and their brother is doing Fullmetal Alchemist
cosplay, try Urusei Yatsura cosplay instead. Everyone in the same
costumes gets old after the third or fourth Edward Elric you see.*
Sille ei mahda mitään, jos suuri määrä ihmisiä haluaa suosittua hahmoa cossata, joten mitä väliä? Antaa ihmisten cossata mitä haluavatkaan. Ongelma on sitten henkilöissä, jotka inhoavat massacosseja.
*Know thy gender. Don’t crossplay. I don’t care if you
really like a certain character. If you’re a male, cosplay a male
character. If you’re a female, cosplay a female one. (Certain limited
exceptions can be made for very, very bishounen male characters being
portrayed by females… but a good rule of thumb is just don’t do it.)
Trust me, no one is impressed, more people are disgusted than anything
else.*
Crossplay on nykyään niin suuri osa cosplay-ilmiötä, ettei tätä mitenkään voi kitkeä pois ja harrastajista n. 75-80 % ovat tyttöjä sekä suurin osa sarjojen päähenkilöistä/näkyvimmistä hahmoista ovat poikia niin tässä tämä tulee hieman ristiriitaiseksi. Vakuuttavia crosseja löytyy vaikka kuinka paljon niin en itse näe mitään järkeä miksei tätä saisi tehdä.
*Know thy make-up. Even if you’re not in full-body
paint, you need to wear at least a touch of MATTE make-up, if for
nothing else than keeping your face from shining with sweat and oil in
all those pictures.*
Osittain olen samaa mieltä, koska etenkin valokuvattaessa salama on armoton ja tuo esiin kaikki kasvoissa näkyvät erheet. Toisaalta osa voi olla allergisia meikeille tai ei muuten vai viihdy niissä.
*Understand that you will have pictures taken of you. I
can’t stress this one enough. Before you did cosplay, you were likely
the one on the other side of the camera. Be courteous and kind and nice
to your fans… just like other cosplayers were to you when you stopped
them for a shot. Don’t count on getting anywhere fast, and be gracious,
even if it takes you 40 minutes to get 15 feet down a hallway. I’ve been
there, I do it every convention.*
Jos cossaajalla on selvästi kiire jonnekin tai on jotain muuta tärkeää asiaa kesken ja hän sen selittää kuvaajille niin sen verran kuvaajilla on oltava ymmärrystä antaa omaa rauhaa, eikä änkeä väkisin ottamaan kuvia. Yleisesti pitää olla kuitenkin varautunut, että sinusta tullaan ottamaan kuvia virallisesti kysymällä tai vahingossa, koska kyseessä on yleinen tapahtuma.
Huhhuh, tulipas pitkä tekstiläjä mutta toivottavasti jaksoitte loppuun asti lukea. Minkälaisia mietteitä itsellänne on tällaisten seikkojen kohdalla? Tuokaa toki ilmi jos siltä tuntuu.
Until next time, Ciao!
