Onko väärin olla ylpeä taidoistaan?

Suunnitellessasi uutta pukua, kaavoittaessa vaatekappaleita, ommellessa ja proppeja maalatessa laitat kaikki taitosi kehiin, jotta pukusi onnistuisi ja pääset lopulta näyttämään conissa raskaan työsi tuloksen. Yksi hienoimmista hetkistä cossaajana itselleni on juurikin tämä eli saadessani puku valmiiksi ja päästä kokeilemaan pukua päällänsä ensi kertaa sekä päästä näyttämään se muille ihmisille. Kanssaharrastajien kanssa pääsee vaihtamaan kuulumisia ja puhumaan toistensa puvuista samalla antaen mielipiteitä puvunteosta ja antamaan rakentavaa palautetta puvusta.

Kaikki vaikuttaa hyvältä mutta muut asiat ympärillä voi viedä koko hommasta fiiliksen riippuen asennoitumisestaan asiaan. Suomalaiseen persoonallisuuteen kuuluu selkeä vaatimattomuus missä ei haluta tuoda omaa osaamistaan esille tai suoranaisesti sanota, että on hyvä asiassa X ollen ylpeä siitä. Jos tällaista näkee niin helposti henkilö leimataan itserakkaaksi kehuskelijaksi, joka välittää vain huomiosta. Tätä näkee paljon coneissakin ja cosplayharrastajien piireissä.

Desucon 2014 esityskilpailun palkintojen jaossa meidän esiintyjäporukka. 

Cosplaykilpailuja aktiivisesti läpikäyvät cossaajat meinataan helpoimmiten leimata tähän huomiohuorausporukkaan, jotka saisi tekemisillään mahdollisimman paljon julkisuutta. Minäkin kuulun tähän joukkoon, joka aktiivisesti tapahtumissa käy samalla cosplaykilpailuja kiertäen ja ohjelmia pitäen mutta vaikka olenkin jo kohta aktiivisesti 5 vuotta coneissa kierrellyt niin en näe itseäni mitenkään henkilönä, joka tätä harrastusta tekee vain selkeän huomionhaun takia. Käydessäni johonkin projektiin kiinni olkoot se vaikka cosplaypuku, ohjelmanpito tai kisaosallistuminen niin automaattisesti pyrin tekemään parhaani ajattelematta lainkaan sitä seikkaa, että siitä saisin jonkinlaista huomiota. Silti aletaan väheksymään niitä henkilöitä, jotka hiki hatussa tekevät työtään ihan kuin se olisi väärin. Miksi näin? Pitäisikö ilman stressiä ja puoliteholla tehdä kaikki hommansa, ettei vahingossakaan toisi panostautumistaan projektia kohtaan esille? Saako olla ylpeä tekemistään asioista lainkaan?

Ystävät ovat kaikki kaikessa. (Kikucon 2012.)

Asia on ehkä enemmän kiinni siitä miten tuo asian esiin cosplayssa. On eri asia olla ylpeä tekemisistään ja kehuskella niistä koko ajan muille, kuin olla itsekseen ylpeä omista taidoistaan ja olla mainostamatta sitä sanallisesti. Ystävien kanssa on hyvä jutella cosplayhin liittyen mistä tahansa, kun voi avautua toistensa puvuista avoimin mielin pahoittamatta toisen mieltä vaikka rakentavat palautteet kohdistuisi toistensa pukuihin negatiiviseen sävyyn. Ulkopuolisen harrastajapiirin kohdalla kommentointi tapahtuu selän takana ikäviä jutellen, joka sitten tulee selville mahdollisesti tuttujen kautta tai somen maailmasta.

Minkälainen minä sitten olen? Olenko ylpeä taidoistani ja tuon sitä ylimielisesti esiin? Lyhyen nuoruuteni ajan kaikkia tekemisiäni on väheksytty urheilusta kiinnostuksen kohteita myöten. Sen vuoksi en ole ikinä omaksunut itsevarmuutta tekemisissäni. Toisaalta tämän seikan vuoksi haluan näyttää cossatessani, että kyllä minä osaan tätä tehdä ja päästä näyttämään muille pukujani jos ei minkään muun niin silmäniloksi vain. Olen hyvin itsekriittinen cossieni kanssa mutta silti olen ylpeä kaikista puvuistani omalla mittapuullani ja se riittää. Ei ole väliä mitä mieltä muut ovat puvustani vaan riittää, että tiedän tehdeeni parhaani ja ei minun tarvitse sitä tuoda muille esille. 2,5 vuotta sitten Traconissa 2012 sairastuin MS-tautiin, joka minun kohdallani ratkaisevasti muutti asenteeni elämään, jossa pyrin aina löytämään hyvää kaikissa asioissa ja olemaan mahdollisimman aktiivinen ennen kuin on liian myöhäistä. Sillä tiellä olen pysynyt ja aion jatkaa loputtomiin.

Minä Pokemon-musikaalin näyttelijäkaartin kanssa täydessä touhussa treenaten.

Sama asia pätee tällä hetkellä olevan Pokemon-musikaalin kanssa missä olen mukana näyttelijänä. Treeneissä pyrin tekemään parhaani, jotta lavalla pystyn antamaan kaikkeni yleisön viihtymisen vuoksi ensi vuoden näytöksissämme. Epäilijöitä ja paheksujia löytyy aina jostain mutta nauttiakseen harrastuksestaan on pyrittävä olemaan välittämättä näistä väheksyjistä, ajatella positiivisesti niitä kaikkia ilon aiheita, jotka cosplay muuten tuo itsellensä ja jatkaa eteenpäin. o/

Oletteko eri mieltä kanssani? Omia kokemuksia aiheesta?

The other side of ourselves - Katsokaa totuutta silmiin ihmiset!

Ennen kuin aloitan tämän kirjoituksen oleellisen osion selvennän alun epäselvää tarinaa ja ettei joku luulisi, että tämä on offtopic-kirjoitus niin tämän kirjoituksen aihe tulee liittymään henkilöiden hyväksymiseen omanlaisenaan, joka taas heijastuu myös meihin cosplayaajiin ihmisinä sekä sitä kautta koko Suomen cosplayskeneen. Viimeisten päivien aikana mieltäni on painanut tämä aihe niin paljon, etten voi olla tästä kirjoittamatta vaikka osittain tämä myös liittyy joihinkin aikaisempiin mielipidekirjoituksiini cossaajista mutta toivon mukaan en ala liikaa toistamaan itseäni teksteissäni.

Savonlinnassa 28.6. – 29.7.2014 välillä Taidelukion työpajalla on *The other side of Lordi - Toinen totuus-taidenäyttely*, jossa voi nähdä kyseisen bändin lavarekvisiittaa, esiintymispukuja sekä Mr.Lordin maalaamia taidemaalauksia. Itse kävin eilisissä avajaisissa pukeutuen teeman mukaisesti *The other side of...-teemalla*, jolla halusin tuoda esille toisen puolen itsestäni esille pukeutumisen ja pitämieni asioiden puolesta, jotka ei minusta normaalisti näy. Tapahtuman teema sopii niin täydellisesti tähän kirjoitukseni aiheeseen niin annan teille reissusta kuvia samalla, jotta näette mitä kaikkea voitte nähdä paikan päällä näyttelyssä.

Euroviisu-vitriini oli oiva lisä näyttelyyn!

Jokaisella meistä löytyy sisältään sellainen puoli mitä ei aivan kaikille ihmisille halua näyttää, kuten omaa musiikki-/vaatetyyliään peläten muiden ihmisten väheksyvän niitä ja sitä kautta syrjäytymisen pelko kasvaa. (Ja kyllä ihmiset minä PIDÄN LORDISTA! Heidän musiikkityyli on lähimpänä minun mieltymyksiä ja cosplayharrastajana on ilo silmille nähdä mitä kaikkea he tuovat keikoillaan pukuina ja rekvisiittana esille. Moni voisi ottaa heistäkin oppia tietyllä tapaa.) Osa uskaltaa olla täysin oma itsensä ja näyttääkin sen rohkealla tavalla jokapäiväisessä elämässään ja ei anna muiden mielipiteiden vaikuttaa omiin päätöksiinsä. Muissa ihmisissä on silloin vika, jos ei osaa ottaa vastaan henkilöitä ilman ennakkoluuloja.

Cosplaypiirit ovat tästä vuoksi yhtenäistyneet aika lailla, kun monet eivät uskalla tuoda cosplayharrastustaan kaikille läheisilleen ja tutuille näytille ja yleisesti lämmin vastaanotto harrastajien kesken on toisiaan kohtaan mutta kuitenkin löytyy aina kolikon toinen puoli jokaisessa asiassa. Keväällä kirjoittamassani julkaisussa puhuin cosplaykilpailijoiden sisäisestä kilpahenkisyydestä ja mahdollisesta vihasta toisiaan kohtaan. Tätä näkee myös aivan normaalien conittajien/cosplayaajien keskuudessa toisia kohtaan mutta millä lailla sitten? Toisten henkilöiden mustamaalaamisena ja väheksymisenä levittäen valepuheita toisista henkilöistä saaden tietyt ennakkoluulot henkilöä X kohtaan, jota ei ehkä edes muuten tunne tai ole edes jutellut kasvotusten kyseisen henkilön kanssa väitettyyn asiaan liittyen. Ihmisten on kuitenkin helpompi tarttua siihen vaihtoehtoon mikä on helpoin eli kuulopuheisiin tässä tapauksessa, jonka kautta saadaan vääristynyt kuva toisesta.

Lordikin on saanut kritiikkiä ulkoasujensa sekä musiikillisen tyylinsä puolesta mutta kaikesta huolimatta he ovat jatkaneet jo yli 20 vuotta samalla linjalla, koska he ovat ylpeitä siitä mitä tekevät.

Ja eihän toki voisi mennä itse henkilön X:n luokse juttelemaan ja selvittämään asia? No EI! (Koska suomalaisuus...) Näiden kaikkien yhteenlaskettu vahingon määrä henkisesti henkilöä X:ää kohtaan voi olla vakavatkin etenkin kun jälkeenpäin niitä väitteitä kuulee toisten henkilöiden kautta. Jos cosplay-harrastuksen näkee itselleen eräänä elämälleen tärkeimmistä harrastuksista niin haluaako olla osana sitä, jos vastaanotto on suoraan sanoen luotaan pois työntävänlainen missä ei saa kannatusta eikä arvostusta tekemilleen asioilleen? Olen kasvotusten tätä nähnyt eräille läheisille cosplay-ystävillenikin tapahtuneen ja hyvän kaverin leiman omaavana kaverina itsellenikin on alkanut tulla vihapostia sivuteitse epäsuoraa tietä pitkin tietooni viimeisen vuoden aikana suorituksistani cosplayskenessä.

Uskaltakaa olla erilaisia!

Erittäin outona asiana tuntuu, että heti kun alkaa sijoituksia enemmän tulemaan cosplaykilpailuista niin aletaan väheksymään näitä kisaajia oudoilla tapaa ja keksimään valheellisia tietoja heistä samalla niiden levittyessä conipiirissä sanomalehden lailla. Suora kommentti minkä olen viimeksi saanut itselleni on ollut seuraavanlainen. --> *Miksi yrität antaa itsestäsi hymypoika-kuvan vaikket ole sellainen? Kisaat hirveän monta kertaa vain palkintojen perässä ja yrität pönkittää egoasi vain sillä.* Kyseiselle nuorelle henkilölle mainitsin samat asiat mitä olen aina painottanut täällä bloginikin puolella eli asioista mistä nautin, joiden tarkoitusperä ei ole vain itsensä tuominen esille vaan yleisön viihdyttäminen esimerkiksi. Nämäkin luulot tällä henkilöllä on tullut minusta kuulopuheiden puolesta mitä todennäköisimmin ja saanut minusta erilaisen kuvan kuin oikeasti olen.

Avajaisten lopuksi tapasin laulajan Mr.Lordin sekä kitaristin Amenin.

Hyvät rakkaat ihmiset siis minä suoraan sanoen rukoilen ja pyydän teitä! o/ Älkää uskoko kaikkea mitä teille toisista henkilöistä tässä pienessä cosplay-yhteisössämme sanotaan vaan ottakaa itse asiasta selvää ja jutelkaa kyseisen henkilön kanssa. Jos hän on saavuttanut cosplayaajana jotain suurta Suomen sisäisesti niin kannustakaa häntä älkääkä väheksykö sitä saavutusta tai ignooratko leimaten toista elitistiksi ilman mitään taustatuntemusta sekä olkaa ennakkoluulottomia toista kohtaan, kunnes oleellisesti tunnette hänet. Pienikin positiivinen kommentti auttaa jaksamaan elämässä ja tämänkin harrastuksen parissa, kun on tukevia ihmisiä sinulla vieressäsi. Itse haluan vain tuoda iloa itselleni sekä muille cosplayni kautta ja en halua vihata ketään. Jakakaa rakkautta toisillenne ennemmin kuin vihaisitte niitä itsellesi puolituntemattomia henkilöitä.

Onko sinulle tai jollekulle cosplaytutullesi tällaista käynyt? Voi avautua vapaasti, jos mielesi tekee niin. Uskaltakaa tuoda omat intressinne esille ja olkaa ylpeitä niistä sekä saavutuksistanne vaikka mitä muut henkilöt sanoisivat.

Monet ovat jostain syystä pelänneet lähestyä minua mutta hyvät ihmiset sanon vielä kerran tämän, että minulle saa tulla aina juttelemaan olisi asiasi mikä tahansa. :) Nyt olen taas lepyyttänyt mieleni hetkeksi ja ehkäpä joillekin teistä tämä toi jotain uutta keskusteltavaa omaan päiväänsä.

Until next time, Ciao!