Animen ja mangan maailmaan eksyin jo vuonna 2004 mutta vasta viisi vuotta myöhemmin kuulin coneista, jolloin toki kuulin ensi kerran myös cosplaysta. (Aika sisäänkasvanut olen, kun noin tietämättömänä elänyt noinkin pitkäänXD). 2010 Bakaconin aikaan se sitten naksahti päässä, että nyt haluan aloittaa itsekin cosplayn harrastuksen, kun se näytti niin hauskalta.
Ajattelin silloin tietämättömänä, ettei pukujen teko vaikeaa tule olemaan MUTTA kuinka väärässä olinkaan. Kun otin ompelukoneen eteeni yli 10 vuoden jälkeen niin aivot löi nollaa. Tietenkin aloitin helpoista puvuista tekemään mutta silti jokainen puku tähän saakka on tuonut aina uusia haasteita.
Ensimmäiset hetkeni cosplayn parissa |
Käsitöitä tai tekstiilitöitä harrastamattomalle cosplay on harrastajille aluksi (kuten minullekin) haastavaa ja hermoromahduksia tuottavaa puuhaa mutta tästä kaikesta juuri pidänkin. Vaikka hermoja koetellaan pukuja tehdessä välillä niin pidän puvunteon tuomista haasteista ja muutenkin niiden tekemisestä. Olen oppinut uskomattoman paljon pukujen teosta näiden reilun parin vuoden aikana ja vielä opittavaa riittääkin. Lisäksi puvun valmistuttua se tunne, kun saa laittaa valmiin cossin päälle... Aah sitä fiilistä ei voita mikään. Ehkä nämä edellä mainitut seikat ovat osasyy miksi aina palaan ompelukoneen ääreen näpertelemään sekä verstaaseen tekemään proppeja kerta toisensa jälkeen.
I just love to perform. |
Toinen asia cosplayssa minua viehättää eniten pukukisaaminen. Toki voisi luulla, että jatkuva lavalla kiertely kisoissa voi antaa huomiohuorauksen leiman muttei tässä siitä ole kyse. Itselle periaate on, että mennään kisaamaan puvun kanssa, jonka tekemisestä on ylpeä ja haluaa näyttää myös muillekin kyseisen puvun. Itse olen FFFighteja pitäneenä jäänyt lavakokemukseen koukkuun. Vaikka ennen esiintymistä ja kisaamista panikoi itsensä itkukohtauksen partaalle niin päästessäni lavalle nautin esiintymisestä niin paljon enkä pelkää enää mitään, sillä se hetki lavalla on suurin syy miksi palaan kisaamaan conista toiseen. (Tämä on niitä juttuja jotka on koettava vain itse, jotta ymmärtää.)
Coneissa ei toki ole pukupakkoa vaikka jotkin sitä olettavatkin. Silti cossaus tapahtumissa saa tuntemaan itsensä kotoisaksi sekä pääsee muiden harrastajien kanssa helposti toimeen. Tätä kautta olenkin tutustunut vuosien varrella läheisimpiin ystäviini, josta olen iloinen. Senkin lisäksi, että pukeutuu hahmoihin joista pitää saa mahdollisuuden eläytyä edes päiväksi hahmolleen, mitä cossaa. Tämäkin tuo oman elämyksen cossaukseen.
Ja saa toki mahdollisuuden irroitella :D. |
Näistä seikoista johtuen cosplay on minulle juuri se harrastus, jota rakastan eniten. Ensi viikon puolella lupaan hieman cossaukseni puolesta kirjoitella päivityksiä. (Heheh luulitte minun olleen tauolla mutta EIIH!!)
Until the, Ciao!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti