Tracon 2011: kiitokset kuvat ottaneelle hanskulle |
Mikä se on sitten, mikä laittaa itsensä takaisin omaan hikikomeroon ompelemaan, tekemään proppeja sun muita härpäkkeitä uudestaan ja uudestaan kerta toisensa jälkeen? Varmasti monia vastauksia tähän löytyy mutta itseni kohdalla se ehdoton vastaus on positiiviset kommentit tekemistään puvuista. Se tunne on jotakin parhautta, kun joku tulee ottamaan vaikka kuvaa tai sitten kehumaan pukua *dude that's cool jne*. Toki monta kertaa pukua tehdessä tulee niitä ahdistuksen ja hermoromahduksen hetkiä mutta ne ovat sivuseikkoja, sitten puku on valmis niin se on palkitseva tunne kun katsoo kokonaisuutta *teinkö mä tämän oikeesti? WOU*
Cosplaykilpailut ovat oiva tapa päästä näyttämään isolle yleisölle omia pukujaan ja taitojaan näyttämölle ehkä esiintymisenki merkissä. Vaikka kilpailuissa on parhaiten sijoittuville luvassa erilaisia palkintoja niin se ei ole mielestäni oikea syy osallistua kilpailuihin, vaan tärkeintä on pitää hauskaa muiden kanssakisaajien kanssa ja backstagen hermoilukeskustelut kuuluvat yhteen positiivisista jutuista mitä löydän kisoista. Jos palkintojen takia osallistuu niin sitten on mielestäni jotain vialla. Cosplayta harrastavat tekevät tätä itsensä takia ennemmin kuin katsojien takia. Parempi tehdä pukuja huolella pitäen hauskaa coneissa puku päällä eikä olla mikään tosikko hikipinko, jonka päämäärä on olla maailman paras cossaaja. Jos oma into palaa loppuun cossien tekoon ja en viihdy niin paljoa coneissa puku päällä vaan menen sinne katsojien takia puku päällä niin siinä vaiheessa lopetan suosiolla. Muutenkin kallis harrastus niin paras tehdä sitä siihen saakka, kuin itse pitää siitä täysillä.
PS: Cosplaygaalaan ilmoittautuminen lähti yksilökisaan ja Weiss-cossi tulee vihdoin siellä debytoimaan. Eipä tässä muuta kuin odottamaan uutta kisaa ja alankin tästä pikkuhiljaa treenaamaan esitystä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti