Hei kaikille ja tervetuloa cosplay-harrastajan liiman ja lakan huuruiseen blogimaailmaan! Nimeni on Jani Laukkanen aka. Cidi Cosplay ja tämä henkilökohtainen blogini sisältää kirjoituksia cosplay-harrastuksestani, seikkailuista alan tapahtumissa sekä keskustelua skenessä ilmenevistä aiheista.

Sananlasku menee ''Kukaan ei ole seppä syntyessään!'' ja se pitää paikkansa. Minäkin aloitin täysin nollasta vuonna 2010 cosplayn harrastuksen ja pukuja tehdessäni olen yllättynyt miten paljon käden taidot ovat kehittyneet niin monella alalla, kuin missään muussa harrastuksessa. Jokaisesta voi tulla mestari kovalla työllä ja se on palkitseva tunne, kun saa aina uuden puvun valmiiksi ja pääsee sitä näyttämään muille ylpeänä.

Liittykää siis seuraani cosplayn maailmaan ja nouskaamme jokainen kohti taivasta tavoitteinemme tämän harrastuksen parissa! o/

sunnuntai 3. elokuuta 2014

Meren yli Närconiin ja takaisin.

Tapahtumasta onkin ehtinyt vierähtää jo viikko, joten taitaa olla ajallista kirjoittaa siihen liittyen hieman raporttia omista kokemuksista. Ocelot sekä Bryan Fury puvuistani lähti reissuun mukaan mutta erinäisten ongelmien takia en ole saanut kummastakaan puvustani otettuja kuvia haltuuni vielä lainkaan, joten saatte tyytyä muihin matkakuviin mitä tuli otettua reissun aikana.


Ensimmäistä kertaa lentämässä.... Iih olin kuin pikkulapsi tuon lyhyen reissun. ><

Itselläni oli sopivasti syntymäpäivä päivää ennen reissun alkamista niin reissuun lähtö tuntui hieman luontevalta valinnalta lähteä irrottelemaan sekä kannustamaan Suomen joukkuetta voittoon Nordic Cosplay Championship-finaalissa. Ehkäpä reissu olisi jäänyt välistä, ellei UruharaFC:n naiset olisi kysynyt mukaan mutta onneksi kysyivät.

Torstain aamulennon, junamatkan sekä hiostavan bussireissun jälkeen saavuimme tapahtumapaikalle ongelmitta ja lopulta Linköpingin keskustan hotelliin majoituttuamme seurueeni kanssa pääsimme alkuillasta nauttimaan conista. Nähdessäni ihmiset istumassa ruohikolla syöden ruokakojujen grilliruokaa tapahtuma vaikutti festarilta enemmänkin kuin conilta ainakin mitä Suomen tapahtumissa on tottunut. Tapahtuma-alue oli jakautunut hehtaarien tai jopa neliökilometrien laajuiselle alueelle useaan rakennukseen, joissa sai kyllä kävellä ihan tarpeeksi, jotta rakkulat alkoi kertyä jalkapohjiin sekä varpaisiin.

Todiste, että puku oli kuitenkin reissussa mukana!^^


Ensimmäisestä päivästä emme ehtineet nauttia paljoa, kun majoitustoverini Minorea ja Tsuyami valmistautuivat illan esityskilpailuun mihin osallistuivat. Esityskilpailut oli jaettu sooloesityksiin, pariesityksiin sekä ryhmäesityksiin eli kolmeen sarjaan. Valitettavasti joudun toteamaan, että minuun ihan sattui seurata niitä esityksiä poislukien ystävieni esitystä, sillä taso oli suoraan sanoen kauhean surkea. Ja en nyt liioittele lainkaan sanomisiani. Teatteriharrastajana sekä muutenkin esityskilpailuihin keskittyvänä cossaajana tiedän miten esityksen runko pitäisi rakentaa, jotta esitys olisi mahdollisimman selkeä mutta Ruotsin näkemys cosplayesityksestä on näköjään se, että annetaan ääniraidan ylimelankolinen musiikki ilman puhetta ja videon screenillä tehdä kaikki työ ja cossaaja vain kävelee muutaman hassun askeleen tehden yhtikäs MITÄÄN! Ei avautunut minkään esityksen kohdalla minulle alkuperäisteoksen tai hahmojen tarinaa lainkaan eikä mitään tukevaa juonta ollut taustalla. Se monesti puhuttu tekotaiteellinen kakka huusi mielessäni niin monta kertaa esitysten kohdalla, että on ruotsalaisilla paljon parannettavaa ensi vuoteen, jos ensimmäiset WCS-edustajat Ruotsi lähettää Japaniin kilpailuun.


Ensimmäisen päivän jälkeen hotellihuoneessa pystyi rentoutumaan katsoen kattohuoneiston avoikkunoista kaupunkimaisemia.

Koitti perjantai ja reissun odotetuin tapahtuma odotti illasta eli Nordic Cosplay Championship-finaali. Päivän aikana kävimme kuvauttamassa kauniissa ulkoilmassa pukumme ja valmistauduimme jonottamaan illan kilpailuun. Ohjelmien määrän vähyyss sai tapahtuman tuntumaan entistä enemmän festarilta. 4 päivän aikana mainittavat ohjelma olivat vain eri cosplaykilpailut ja kunniavieraiden Q & A-/nimmarinjakotilaisuudet. Ihmiset toisin sanoen vain hengasivat ja cosplayn taso oli hyvin alhainen. Yllättävän paljon ostopukujakin näki paikallisilla.


Hissiselfiet kunniaan!

NCC-finaali koitti ja n. 1000-henkisessä yleisössä 30 hengen kokoinen suomalaisporukka lippujen kanssa piti melua yllä ja huusi kovemmin kuin muu yleisö. Jotkut katsoivat touhuamme typeränä mutta, kun kerran toiseen maahan lähtee oman maan edustajia ja hyviä ystäviään kannustamaan niin sehän tehdään perhana KUNNOLLA! (Oli äänikin kyllä kisan jälkeen aivan poissa...) Kokonaisuutena kilpailu oli erittäin kova ja esitykset miellyttäviä. Jos muuten tapahtuma oli tylsä ja ei tarjonnut mitään niin NCC-finaalin takia jo pelkästään reissu kannatti tehdä. Kisa oli ohi ja seuraavana päivänä lauantaina kuultaisiin kilpailun tulokset.




Viimeiset 2 päivää tapahtumassa meni ilman cosseja omalta osaltani, joten pääsin lopulta kiertelemään kunnolla tapahtuma-aluetta. Iso plussa huikeasta myyntipöytärakennuksesta missä riitti paljon erilaisia pöytiä sekä tarjottavaa. Valitettavasti myös paljon piraatteja oli myynnissä, jota en katsonut hyvällä. Kuitenkaan en itse ostanut reissussa mitään niin eipä tämä haitannut itseä ainakaan. Lauantain ilta koitti ja aloimme jännittämään ystävien kanssa NCC-finaalin tuloksia. Ennakkoon omat arviot Top3:sta velloi sisälläni ja odotusteni mukaisesti ystäväni Päivi voitti NCC-kilpailun. Hänen tasapainoinen puku ja esitys Beyblade Metal Mastersin Jackina huokui itsevarmuutta ja tämä kilpailu näytti todellakin sen, ettei tarvitse kilpapukujen olla suurieleisiä ja valtavia pärjätäkseen vaan riittää, että mahdollisimman hyvin ja siististi tekee pukunsa ja esityksensä toteuttaa. Eri maiden edustajien kanssa keskustellessani huomasin, että joillakin oli normistressin lisäksi hurjasti paineita asetettu ennakkoon ennen kilpailua, joka näkyi heistä ulkoapäin. Osa kisaajista oli pettynyt hirveästi, kun eivät olleet saaneet sijoitusta eikä siten pystyneet odotuksia muille täyttää ja minua harmitti se, kun itse pyrin vain nauttimaan täysillä kaikista kilpailuistani välittämättä niin paljoa tuloksista. Ei sillä väliä mitä muut sanovat, kunhan vain itse nauttii kokemuksesta. Tämä antoi minulle hurjasti motivaatiota omaa cosplayharrastusta ajatellen ja innolla odotan Traconin WCS-karsintoja minne tähtään Urhon kanssa.^^


Ystävykset vaikka vertaistaan. <3 (Kuva: UruharaFC.)

Suurien onnitteluiden, Maamme-laulun ja huutojen jälkeen väsyneenä kävelimme takaisin hotelliin viimeiselle päivälle valmistautumaan. Sunnuntai menikin sitten aika lailla matkatessa takaisin kohti Suomea ja arkea. Kokonaisuutena tapahtuma oli hyvin erilainen kokemus mihin on tottunut Suomen tapahtumissa ja siitä olen onnellinen, että kävin tuon kokemassa. En kuitenkaan jaksaisi tapahtumissa käydä, jos kaikki olisivat samanlaisia festareita, kuin Närcon. Ei olisi tekemistä niissä. :P Suomen conit ovat tiiviisti yhdessä rakennuksessa tapahtuvia ohjelmantäyteliäitä kokemuksia, joissa riittää tekemistä.

Päivin voitto on Suomen ensimmäinen sijoitus/voitto kansainvälisissä cosplaykilpailuissa, joten tämä todellakin on iso juttu Suomen cosplayn edespäin vientiä ajatellen ulkomaille. Onnea Päiville vielä kerran voitosta ja toivottavasti vielä tulevaisuudessa näemme sinut kisalavoilla edustamassa maatamme eri kilpailuissa. Sinä olet sitä kuuluisaa Suomen cosplaykermaa. :)

Seuraavaksi koittaa Tracon ja World Cosplay Summit-karsinta, johon ilmoittautuminen aukeaa 11.8 klo 18. Heti pyrin ilmoittamaan meidän parin kilpailuun, ettei vain jää kisa välistä. Seuraavia kirjoituksia tulee kisapukujen valmistukseen liittyen ja on aikani palata taas askartelemaan. Seuraavaan kertaan! :)

Until next time, Ciao!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti