Hei kaikille ja tervetuloa cosplay-harrastajan liiman ja lakan huuruiseen blogimaailmaan! Nimeni on Jani Laukkanen aka. Cidi Cosplay ja tämä henkilökohtainen blogini sisältää kirjoituksia cosplay-harrastuksestani, seikkailuista alan tapahtumissa sekä keskustelua skenessä ilmenevistä aiheista.

Sananlasku menee ''Kukaan ei ole seppä syntyessään!'' ja se pitää paikkansa. Minäkin aloitin täysin nollasta vuonna 2010 cosplayn harrastuksen ja pukuja tehdessäni olen yllättynyt miten paljon käden taidot ovat kehittyneet niin monella alalla, kuin missään muussa harrastuksessa. Jokaisesta voi tulla mestari kovalla työllä ja se on palkitseva tunne, kun saa aina uuden puvun valmiiksi ja pääsee sitä näyttämään muille ylpeänä.

Liittykää siis seuraani cosplayn maailmaan ja nouskaamme jokainen kohti taivasta tavoitteinemme tämän harrastuksen parissa! o/

keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Eurocosplay-karsinta + Soul Calibur V:n Xiba WIP

Ollut jo pidemmän aikaa päässä vallinnut ajatus, että johonkin isompaan kilpailuun tekisi mieli osallistua tänä vuonna ja yksilökilpailuista, kun tykkään enemmän niin Desuconin Eurocosplay-karsinnat alkoi kiinnostamaan tuossa vuoden vaihteessa erittäinkin paljon.

Tästä sitten alkoi hahmon mietintä ja lopulta päädyin Soul Calibur V:n Xibaan. Eiköhän luonteeltaan rasavillistä viidakonpojasta saa jonkinlaista esitystäkin kasaan sinne karsintaan. :)

Itse tykkään aloittaa pukujen teon ajoissa välttyen viime hetken kriiseiltä niin tässä olisi kuvia housujen teosta sekä propista.



Housuissa ei mitään erikoista ole, kunhan vain kangastussilla kuvioinnit tekee lahkeeseen ja repaleiset reunat saksilla satunnaisesti leikkelee.


Xiban Bo:n tekoon ei tarvitse kuin harjanvarren pohjaksi, josta sitten alkaa rakentamaan yksityiskohtia päälle.


Päätykoristeita varten käytin verhotankojen nuppeja, finnfoamia sekä softista. Kiinni liimaamisen jälkeen  gessosin osat ja hioin tasaiseksi kuivumisen jälkeen.


Lopuksi lisätään vain oikea kultamaali ja ihastellaan lopputulosta. Täytyy sanoa, että olen erittäin tyytyväinen valmiiseen tuotokseen ja kohtahan sillä pääsee harjoittelemaan kepin pyöritttelyä esitystä varten.




Kevään ajan tasaisesti tätä pukua teen, ettei tule sitten lähempänä kesän desuconia kiire ja mahdollisesti tule huonosti tehtyä kiireessä joitain puvun osia. Hiljaa hyvä tulee, kuten sanonta menee.

Tässä kaikki tältä erää, Ciao!

tiistai 29. tammikuuta 2013

100 julkista lukijaa - juhlapäivitys!!!

Puolitoista vuotta sitten aloittaessani kirjoittaa tätä cosplay-blogiani en uskonut pääseväni tällaiseen suosioon tarinoillani liittyen omiin pukuihin tai heiveröisiin mielipidekirjoituksiin Suomen cosplay-/coniskenestä. Kuitenkin tässä vaiheessa on se myönnettävä, että teitä ihmisiä tuntuu kiinnostavan satunnaiset jorinani ja sen voimalla olenkin jaksanut tätä pitää pystyssä. Iso kiitos siis teille kaikille lukijoille!!! Love you all! <3

Tuossa pari kirjoitusta aikaisemmin olin suunnitellut, että tämän 100 lukijan rajapyykin täytyttyä juhlistan sitä jotenkin antamalla lukijoille jotain niin olen valinnut julkisten lukijoideni joukosta onnekkaan, jolle teen tilaustyöstä asereplikan, koska proppien teko on itselleni mukavaa ajanvietettä ja kehittyypähän taidot siinäkin samalla Onnekas lukijani on tällä kertaa Jäärä. Onnittelut hänelle ja otan yhteyttä sinuun henkilökohtaisesti asiaan liittyen.

Pitihän nyt tuon lisäksi jotain muutakin annettavaa keksiä teille niin sitten katseeni kääntyi erääseen pehmoleluun Gothic World of Nyanpiresta, joka on ollut vain koristamassa muutenkin niin alastoman huoneeni seinämää. Voitte osallistua tämän pehmolelun arvontaan kommentoimalla tähän julkaisuun. Kommentoidessanne kertokaa mielipiteitänne blogistani, että mikä on ollut hyvää tai huonoa. Lisäksi voitte kertoa mitä uutta haluaisitte minun kirjoittavan, jotta voin parannella blogiani entisestään. :)

Tässähän tämä olisi. Korkeutta n. 16 cm pehmolla.

Vallu ja Lola halusi välttämättä tulla poseeraamaan toverinsa kanssa.^^

Puolitoista vuotta takana blogikirjoittelua ja aion jatkaa tätä kyllä kun vain teitä rakkaita lukijoita riittää tulevaisuudessakin.

Until next time, Ciao!

keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Onko cosplayn harrastus rajoitettu sääntöihin?

Erään ulkomaalaisen blogikirjoitus liittyen cosplayaamisen  *sääntöihin* on saanut viime aikoina ihmisten niskakarvat raivoa myöten nousemaan pystyyn, kun kirjoituksen tekijän mielestä cosplayaaminen näyttäisi kuuluvan vain ensisijaisesti ammattilaisille ja entuudestaan osaaville henkilöille.

Kaiken negatiivisen palautteen ansiosta kyseinen kirjoittaja poisti välittömästi kirjoituksensa mutta ajattelinpa tätä kautta käydä läpi joka kohdan minkä hän mainitsi ja tuoda teillekin esille toivoen, että tämä tuo teidänkin mielipiteitä esille. En jaksa alkaa kääntämään alkuperäistä tekstiä suomeksi, kun luotan teidän kuitenkin sen verran englantia ymmärtävän mistä asiasta on kyse mutta täältä pesee.

*Know thy character. This should go without saying, but don’t cosplay a character you don’t KNOW. Don’t just cosplay a character because you think s/he is cute or because your best friend/significant other is playing the counterpart. When you’re cosplaying, you ARE that character… not just dressed in the same clothing.*

 Omasta puolestani cossatessa tärkeintä on pitää hauskaa puku päällä. Toki hahmolle omistautuminen on suotavaa ja etenkin cosplaykilpailuissa yksi tärkeä osa alue on hahmouskottavuus eli osaa näytellä kyseistä hahmoa. Tämä ei kuitenkaan mikään pakote ole ja jokainen saa tehdä miten haluaa.


*Know thy body. If you’re 5’3″ and 300 lbs., you’re never going to pull off a Sailor Moon costume, no matter how fucking awesome the costume itself is. Stay within your body type and range. Every time a fat girl wears a fuku, God kills a kitten. Please. Do it for the kittens.*

 Okei... Taitaa miltei 95 % anime-/mangahahmoista olla mittasuhteiltaan mallitasoa ja kuinka moni cosplayta harrastavista oikeasti kyseisiin mittoihin lukeutuu? Aina ei voi päästä kyseiseen lihasmassan määrään tai oikeaan kuppikokoon rinnuksien kohdalla kuin se hahmo mitä haluaa cossata. Tämä on taas näitä ulkonäköpaineita tuova pointti mutta kunhan vain on omaan kehoonsa tyytyväinen niin sen pitäisi riittää. Cosplayta harrastetaan itsensä eikä muiden vuoksi.

 *Know thy material. Cheap costume satin is shiny, but does Kagome REALLY wear a satin school uniform? No. So, try and at least pretend you’re going for accuracy. Otherwise, your costume just looks lame. (*rimshot, for those who sew and know their fabric.*)*

Kukaan ei ole ammattilainen etenkään aloittaessaan cosplayta ja sen ohella ei kaikkea mahdollista voi tietää kangasvaihtoehdoista tai muista materiaaleista muun accessorien tekoon. Lisäksi kaikilla ei luultavasti ole yksinkertaisesti rahaa ostaa kangasta, jonka metrihinta lähentelee 50 euroa.

 *Know thy series. Whether you’re cosplaying an anime character, a video game star, or a book hero/ine, besides knowing the CHARACTER you are portraying, know the world that they are in. It’s really annoying to be, for example, cosplaying as Asuka from Evangelion, and running into someone cosplaying Rei who has NO CLUE WHO YOU ARE. (Yes, this has happened to me.) Group shots at conventions are awesome, and other cosplayers are fans just like you, so be respectful enough to the series you’re playing in to recognize your “co-stars” on sight.*

Jos vain sattuu pitämään hahmosta X ja haluaa cossata sitä niin anti mennä. Ehkä sattuu materiaalit kyseiseen pukuun löytyä kaapista valmiina ja siitä tulee pikacossi. Ei ole ole tarvetta tuntea entuudestaan kaikkea hahmostaan mitä cossaa. (Toisaalta harvemmin tätä tapahtuu.)

 *Know thyself. If you can’t emotionally or mentally pull off a character, don’t. If you’re too bitter to play a happy character, or too happy to play a bitter one… in short, if your ACTING SKILLS are not up to par, please play a character that won’t take so much work out of you.*

 ...Vaikka puvun laittaa päällensä ei se tarkoita automaattisesti, että pitää näytellä toista persoonaa. Puvun sisällä olet kuitenkin vain sinä itse ja voit päättää haluatko panostaa hahmouskottavuuteen vai et.

 *Know thy props. If you are supposed to carry a giant boomerang made of bone, then do your damnedest to make it look like it’s made of bone. Making a cheap subsitute with duct-tape looks cheap, and detracts from your costuming. You can do things lightweight, legal, and good-looking, it’s just going to take time and patience.*

 Tässäkin taas tulee vastaan kokemus sekä budjetti. Kaikki ei ole ammattilaisia asereplikoiden teossa eikä budjetti aina anna periksi ostaa parhaimpia materiaaleja.

 *Know thy timeline. Putting together fantastic cosplay takes time, heart, and dedication. If you don’t have all of those, then it’s best for you to step aside and just enjoy the show.*

 Riittää, kun tekee parhaan kykynsä mukaan puvunsa. Tärkeintä on kuitenkin se hauskanpito.

 *Know thy fandom. Be aware of the ebb and flows of fandom. If everyone and their brother is doing Fullmetal Alchemist cosplay, try Urusei Yatsura cosplay instead. Everyone in the same costumes gets old after the third or fourth Edward Elric you see.*

Sille ei mahda mitään, jos suuri määrä ihmisiä haluaa suosittua hahmoa cossata, joten mitä väliä? Antaa ihmisten cossata mitä haluavatkaan. Ongelma on sitten henkilöissä, jotka inhoavat massacosseja.

 *Know thy gender. Don’t crossplay. I don’t care if you really like a certain character. If you’re a male, cosplay a male character. If you’re a female, cosplay a female one. (Certain limited exceptions can be made for very, very bishounen male characters being portrayed by females… but a good rule of thumb is just don’t do it.) Trust me, no one is impressed, more people are disgusted than anything else.*

Crossplay on nykyään niin suuri osa cosplay-ilmiötä, ettei tätä mitenkään voi kitkeä pois ja harrastajista n. 75-80 % ovat tyttöjä sekä suurin osa sarjojen päähenkilöistä/näkyvimmistä hahmoista ovat poikia niin tässä tämä tulee hieman ristiriitaiseksi. Vakuuttavia crosseja löytyy vaikka kuinka paljon niin en itse näe mitään järkeä miksei tätä saisi tehdä.

 *Know thy make-up. Even if you’re not in full-body paint, you need to wear at least a touch of MATTE make-up, if for nothing else than keeping your face from shining with sweat and oil in all those pictures.*

Osittain olen samaa mieltä, koska etenkin valokuvattaessa salama on armoton ja tuo esiin kaikki kasvoissa näkyvät erheet. Toisaalta osa voi olla allergisia meikeille tai ei muuten vai viihdy niissä.

 *Understand that you will have pictures taken of you. I can’t stress this one enough. Before you did cosplay, you were likely the one on the other side of the camera. Be courteous and kind and nice to your fans… just like other cosplayers were to you when you stopped them for a shot. Don’t count on getting anywhere fast, and be gracious, even if it takes you 40 minutes to get 15 feet down a hallway. I’ve been there, I do it every convention.*


Jos cossaajalla on selvästi kiire jonnekin tai on jotain muuta tärkeää asiaa kesken ja hän sen selittää kuvaajille niin sen verran kuvaajilla on oltava ymmärrystä antaa omaa rauhaa, eikä änkeä väkisin ottamaan kuvia. Yleisesti pitää olla kuitenkin varautunut, että sinusta tullaan ottamaan kuvia virallisesti kysymällä tai vahingossa, koska kyseessä on yleinen tapahtuma.

Huhhuh, tulipas pitkä tekstiläjä mutta toivottavasti jaksoitte loppuun asti lukea. Minkälaisia mietteitä itsellänne on tällaisten seikkojen kohdalla? Tuokaa toki ilmi jos siltä tuntuu. 

Until next time, Ciao! 

lauantai 12. tammikuuta 2013

Metal Gear Solid 3: Snake Eater - Ocelot Photoshoot

Talvi on tullut ja maisemat kaunistuneet valkoiseen lumikerrokseen. Mikä olisi otollisempi aika mennä shoottaamaan uusi cossi päällä. Ocelot-cossini tuli tehtyä valmiiksi, joten tässä olisi muutama kuva eilisestä photoshootistamme.




Kiitokset Urho Heinoselle, joka toimi kuvaajana.



Täytyy kyllä sanoa, että mukavin puku pitää päällä on tämä ylivoimaisesti tähän mennessä! Varusmiehet hieman katseli oudosti kaupungilla, kun tulin tällä vaatetuksella vastaan muttei se mitään. Yksi sotilas jopa tervehti sotilaallisesti minua. :D

Until next time, Ciao!


tiistai 1. tammikuuta 2013

Rewind 2012 style!

Vuodesta 2012 jäi loppupelissä enemmän huonoja, kuin hyviä muistoja. Vaikka tulikin cossattua useita hahmoja, eksyttyä lavallekin coneissa kisaamisen tai ohjelman järjestämisen takia niin varusmiespalvelus söi aikaa rakkaalta harrastukseltani mutta en tätä negatiivisena juttuna nähnyt. Varusmiesjohtajan homma tuntuu minun jutulta ja haaveeni on vieläkin oikean elämän puolella hakea Puolustusvoimille töihin upseerina.

Ja koska cosplay ja armeija on minulle molemmat tärkeitä niin saattepa niistä viime vuodesta nähtäväksi kuvia mitä kaikkea on tullut tehtyä.




Kaito - Matryoshka Vocaloid (Kyseessä ei siis ole itse tehty puku vaan lainattu eräältä ystävältäni.)

Palatakseni siihen, että miksi enemmän negatiivisia muistoja jäi viime vuodesta oli oikeastaan vain siitä syystä, että traconin aikaan sairastuin äkisti hermostosairauteen ja alakehon heikkouden takia sairaslomaa oli tiedossa loppuvuosi. Nyt, kun muistelen jälkeenpäin osallistuessani traconissa esityskilpailuun niin oli ihme, etten lyyhistynyt lavalle, sillä oikeasti teki mieli vain huutaa tuskasta, kun pelkästään kävely tuotti vaikeuksia ja jalkoihin nojaaminen oli sietämätöntä mutten enää siinä vaiheessa viitsinyt perua osallistumistani. Päivä vielä parani sillä, kun esityksen puolivälissä cossini proppi hajosi mukavasti. Siitäpä sitten alkoi matka alaspäin.


Kyllä tämänkin voisi laskea melkein cosplayksi. :)

Kesällä tuli sitten hetken inspiraatiosta kokeiltua crossplayta Yowane Hakun muodossa.

Armeija jäi kesken ja alkoi rankka kuntoutus kohti normaalia elämää. Nyt voin kuitenkin helpottuneena sanoa, että olen kunnossa ja *terveen* paperit saanut, joten nyt pyrin saamaan itseni takaisin armeijan leiviin ja jatkamaan palvelustani tulevana syksynä. En kuitenkaan ole selvillä vesillä vielä tämän sairaudeni kanssa sillä hyvin todennäköistä on, että jossain vaiheessa oireet uusiutuu ja se tarkoittaa aktiivisen MS-taudin diagnoosia. Sitä en halua murehtia nyt sillä aion nauttia jokaisesta päivästäni täysillä.



Vuosi 2013 ei tällä hetkellä ole ennalta suunniteltu ollenkaan. Persoonaani ei kuulu suunnitella puoli vuotta etukäteen mitä tulen tekemään pukujen tai conien osalta sillä oikean elämän ongelmat voivat muuttaa suunnitelmat kertaheitolla toiseen suuntaan.

Kuitenkin Desucon Frostbite on jo pukujen osalta lyöty lukkoon ja Devil May Cry 3:n Vergilinä sekä Metal Gear Solid 3:n Ocelotina tallustelen onnellisena paikan päällä. Ocelotista pitäisi tämän kuun aikaan käydä photoshoottaamassa kuvia ja siitä sitten kuvia laittelen tänne, kun aika koittaa.

Rufus Shinra - Final Fantasy VII
Cloud Strife - Kingdom Hearts

Harvemmin sitä pääsee tällaisen kyytiin.

Tätä ei kutsuta seksuaaliseksi kanssakäymiseksi vaan selviytymiseksi. ;)

Ystävät ovat kaikki kaikessa!!!

Kohta tuo 100 lukijan raja lähestyy ja olen miettinyt mitä erikoista sen kunniaksi tekisi. Hetken pähkäiltyäni tuli mieleen, että koska pidän paljon asereplikoiden teosta cosseihin niin voisin arpoa 100 lukijan joukosta yhden onnekkaan ja hänen toiveestaan teen jonkin pienimuotoisen propin. Miltä tämä kuulostaisi? :)

Loppuun vielä infottakoon, että nyt olen facebookin ihmeelliseen maailmaan lisännyt oman cosplaysivuston (Vai miksi sitä nyt kutsuisi.) ja sieltä löytyy tämän blogini tapaan tietoa puvuista ja niiden teosta, tapahtumista, mahdollisista tutoriaaleista jne. Vielä ei paljoa sisältöä ole mutta ajan kanssa asia korjaantuu. --> Cidi Cosplay

Hyvää alkanutta vuotta 2013 ja toivottavasti nähdään tulevissa tapahtumissa. Love you guys!!! <3

Until next time, Ciao!!!

torstai 13. joulukuuta 2012

Syrjitkö sinä muita kanssaharrastajia?

Omien kokemusten pohjalta sekä nimeltä mainitsemattomien henkilöiden kanssa käydyt keskustelut inspiroivat kirjoittamaan taas tällaista mielipidesoopaa tännekin puolelle. Ennen kuitenkin, kun aloitan niin muistakaa, että kyseessä siis on vain oma mielipiteeni kyseessä. Tätä ei pidä yleistää koko harrastajakuntaan tms. Turhat jorinat sikseen ja aloitetaan.

Suurilta osin tapahtumien yleiskuva on, että Suomen conkansa on ystävällistä. Tapahtumaan mentäessä nähdään iso kasa samanhenkisiä ihmisiä niin silloin tuntee sen yhteenkuuluvuuden tunteen (You know?). Cossaajat juttelevat tuttavallisesti toisilleen yhdistävän harrastuksen kautta vaikkei olisikaan ennen tavannutkaan kyseistä henkilöä. Näiden kautta hyvin helposti saa uusia ystävyyssuhteita kerättyä ja kaikilla on kivaa (Omatkin läheisimmät ystävät on tätä kautta tullut.). Harrastajakuntakin vaihtelee paljon eikä rajoitu yhteen ikähaarukkaan. Yleisin ikähaarukka harrastajien kesken on n. 12-16 vuoden iässä mutta silti yli 20-vuotiaatkin harrastajat eivät ikänsä puolesta ole heitetty nurkkaukseen häpeämään. Iän puolesta kuka tahansa voi käydä coneissa eikä heitä katsota pahalla silmällä, kuten joissain muissa tapauksissa voitaisiin katsoa.

Uskaltakaa olla oma itsenne ja pitäkää hauskaa.

Pari esimerkkiä, että kuinka mukavaa conikansa on verrattuna muihin yhteisöihin mutta onko tämä nyt se koko totuus? Poikkeuksia aina löytyy, kuten tässäkin jutussa.

Kuten nykynuoriso voi yhtä hyvin tuomita jonkun henkilön musiikkityylinsä tai vaatetuksen takia niin coneissakin käy valitettavasti hieman eri kategorioissa.
Hyvänä esimerkkinä otetaan vaikka anime/mangan seuraajat. Jotkut jättävät ihmisen porukastaan ulkopuolelle pelkästään sen takia, että ei seuraa joitain tiettyjä sarjoja, jotka kuuluisivat harrastajien *perussivistykseen*. Erilaisuus tässä myös on hieman paheksuttavaa joidenkin mielestä, kun ei ole sama mielenkiinnon aihe eikä pysty juttelemaan siitä lempihahmostaan X, kun toinen ei tiedä edes koko hahmoa tai liiemmälti koko sarjaakaan. Sama heijastuu myös cosplayn kohdalla.
Toinen esimerkki on, että löytyy J-musiikin harrastaja, joka puvustukseltaan yleisestikin ilmaisee kiinnostuksensa kohteen kyseiseen aiheeseen ja ei ehkä edes seuraa niin aktiivisesti animea ja mangaa. Suoria kommentteja näille henkilöille olen kuullut nuorten harrastajien suusta, kuten *Ethän sä edes seuraa hetaliaa tai death notea. Miksi sä sitten olet edes näissä tapahtumissa?* ja *Älä tuu häiritsemään meidän porukkaa, jutellaan justiinsa cosplaysta ja ethän sä siitä tiedä mitään kuitenkaan.*

Muitakin tapauksia on eteeni vuosien varrella tullut mutten ala kaikkia niitä täällä tuomaan esille. Tiedän, ettei kaikki harrastajat tule ikinä olemaan yhtä tasapuolisia ja suvaitsevia mutta silti nämä vähäisetkin tapauksetkin harmittavat. Ei pidä tuomita ihmistä ennakkoasetelmien mukaan. Mikä ratkaisu tällaiseen ongelmaan olisi? Siinäpä miettimistä ja pohtimista.

Tämän saatua pois päästäni häiritsemästä palaan puuverstaaseen pistooleita ja miekkoja tekemään, Ciao!!!


torstai 6. joulukuuta 2012

Coneja/pukusuunnitelmia = Toimistoherra/upseeri

Argh, sairasloman vallitessa tuppaa unohtamaan tämän paikan kokonaan mutta pikaisesti voisin Cosplaygaalasta raportoida jotain. Gaalahan tarjosi pukukilpailuja monessa eri sarjassa ja täytyy sanoa, että taisi olla jopa kovatasoisimmat kilpailut mitä olen coneissa käydessäni nähnyt (Etenkin aloittelijoiden sarja huhhuh.). Harmittavaa oli kyllä vähäinen kävijämäärä tapahtumassa, joka ehkä johtui gaalan mainonnan myöhäisestä aloittamisesta. Loppupäivästä pientä vihjailua oli siihen suuntaan huokaillen, että mahdollisesti ensi vuonna gaalaa ei tule (Tapahtumapaikan korkealla vuokralla liittymistä asiaan perhaps?). Toivon mukaan näin ei käy mutta aika vain näyttää.
Gaalassa tepastelin sitten FF7:n Rufuksena. (Kuvaaja Esa Ala-Petäys)

Tässä viimeisiä päiviä sairaslomasta (toivottavasti) vietetään ja joulukuun 20. päivä on edessä seuraavat magneettikuvaukset, jossa mahdollisesti saataisiin tarkka diagnoosiin tähän tautiini, joka iski traconin aikaan, jonka takia myös armeijan upseerielämä jäi tauolle. Toivon mukaan kyseessä oli vain väliaikainen hermostotauti ja pääsisin jatkamaan ensi vuoden puolella varusmiespalveluani, kun taas mahdollisuutena on myös sitten pahin mahdollinen eli MS-tauti... Sitä en toki toivo mutta sen näkee sitten. Ainakin on ollut nyt aikaa väsätä pukuja ihan olan takaa, kun ei olla annettu mitään tehdä :D .

Armeijasta tulikin mieleen, että miksen yhdistäisi armeijaa sekä cosplayta, kun molemmista pidän niin paljon? Tästä lähti ajatuksena sitten, että Desucon Frostbiteen ensi vuodelle lisään toiselle päivälle puvun aikaisemmin mainitsemani Devil May Cry 3:n Vergilin lisäksi. Lopulta päädyin Metal Gear Solid 3:n Ocelotiin.

Armeijan upseerien puvut ovat olleet intohimoni hirveän pitkään ja nyt olisi sopiva aika tällaistakin kokeilla. Referenssikuvasta poiketen teen ruskean väriversion puvusta eli musta korvaantuu ruskeaksi. Miksi? Siviilikäytössä on minulla eräs vanhan ajan upseeripuvustus, jota pystyn hyvin käyttämään tässä. Viininpunainen muu varustus pysyy kuitenkin. Asekotelo, arvomerkit, baretti, lipastasku ja huivi on vain tehtävänä enää niin ei kovin monimutkainen projekti tule olemaan.

Tunnen itseni erittäin naiselliseksi, koska pidän pitää bootseja jalassa ;).
Katsotaan jos ehtisin väsertää puuvajan puolella Makarov-pistoolista replikan, kuten Neuvostoliiton aikaisilla sotilailla oli käytössään.

Hui, kun teitä lukijoita alkaa olemaan jo iso määrä o_o. Kiitokset kaikille lukijoille tästä ja, kun tuo 100:n lukijan rajapyykki ohittuu niin pitäisi kai teille jotain speciaalia kyhätä tänne muun kuin tilaustöiden/pukujen teosta ja coneista. Katsotaan mitä keksin.

Tällä kertaa ei muuta ja hyvää itsenäisyyspäivää kaikille, Ciao!!!