Popcult Helsinki - Uusi tapahtuma ja uudet kujeet.

Popcultista ennakkoon ei osannut sanoa paljoa mitään koska kyseessä oli kuitenkin ensi kertaa järjestettävä tapahtuma ja uusi tapahtumapaikkakin. Ainoa mitä varmaksi tiesin oli, että tapahtuma tulee keskittymään enemmän länsimaiseen tuotantoon, kun animeen ja mangaan. Tästä johtuen valitsin viikonlopun pukunikin sen mukaisesti, joka oli Batman Foreverin Arvuuttaja.

Kulttuuritalo on tapahtumapaikkana hieman vaikea conin pitämiseen, koska rakennus toimii enemmänkin konserttirakennuksena, jossa on aula narikan kera ja sitten portaat ylöspäin onkin jo edessä iso sali ohjelmien pitämiseen. Sisään tullessaan olikin aulassa vastassa heti myyntipöydät, jotka valtasivat koko alueen, joka aiheutti pientä ruuhkaan aika ajoin viikonlopun aikana. Ymmärtääkseni tapahtuman kävijämäärä heilui n. 1000-1100 ihmisen liepeillä, joka tuntui juuri sopivalta määrältä Kulttuuritalon kapasiteettiin nähden. Ihmispaljoutta oli muttei se kuitenkaan haitannut menoa.

Tiivis tunnelma mutta sitäkin miellyttävämpi.

Ohjelmasta ja myyntitarjonnasta pidin paljon mitä näin viikonlopun aikana. Tuntui itselle paljon kodikkaammalta tapahtumalta olla mukana, kun aiheet kohtasi enemmän omien intressien ja tapahtuman välillä. En ollut tapahtuman ajalle suunnitellut mitään erikoisempaa kuin lauantaille erään dokumenttiryhmän kuvaukset missä olin osana ja pukuni photoshoottauksen sunnuntaille mutta muuttuipa nekin suunnitelmat nopeasti... :D

Valmiina Popcultia varten. o/

Lauantaina ystäväni Hitsuwa saapui paikan päälle Jokeri-cossinsa kanssa ja vetäydyimme siistimään itseämme miesten pukuhuoneeseen, kunnes huoneeseen saapui pari cosplaymammaa kysymään meitä kahta mukaan Hall Cosplay-kisaan. Molemmat yllätyimme kutsusta ja toki suostuimme mukaan. Tyttöystäväni vedin myös kisaan mukaan, kun kaikki meistä kolmesta kuitenkin samasta sarjasta cosplayasi eli Batmanista. The Riddler, Joker ja Harley Quinn olimme siis kolmistaan ryhmänä osallisena Hall Cosplayta.

Kuvaaja: Tytti Rautiainen.

Mitään paineita emme ottaneet kisasta vaan menimme lavalle hahmouskollisesti derppaamaan ja yleisö ainakin tuntui pitävän lavaosuudestamme paljon. Emme sijoittuneet kilpailussa ja se ei haitannut lainkaan, koska lavalla on aina kiva käydä vaikkakin vain näyttämässä pukuaan parin minuutin ajaksi. :)

Puvustani puheenollen täytyy kyllä sanoa, että ihmisillä oli aivan uskomaton vastaanotto yleisesti Arvuuttajan pukuani kohtaan. Koko ajan ihmiset kommentoi positiiviseen sävyyn kokonaisuuttani puvun ja hahmouskollisuuden puolesta ja olin mukamas aivan ilmetty Arvuuttaja Batman Forever-elokuvasta. Kaikki nämä kommentit lämmitti todella paljon mieltä ja kiitos teille kaikille ihmisille, jotka tapahtumassa tapasin.

Kisalappu muistoksi seinälle muiden joukkoon.

Sunnuntain kuvaukset meinasivat peruuntua, kun koko päivän satoi rankasti vettä. Näimme kuitenkin tilaisuuden kuvauksille, kun rankkasade väliaikaisesti väistyi ja oli pientä tihkusadetta enää ilmassa. Parhaamme yritimme kelivaikeuksista huolimatta ja odotan innolla kuvaajamme tuloksia mitä hän on saanut tallennettua kameraansa. Erillisen kirjoituksen saatte photoshootista myöhemin mutta tässä on yksi kuva viikonlopulta, jonka taltioi sivusta toinen kuvaajatuttuni Kari.

Popcult oli onnistunut tapahtuma kokonaisuudessaan ja tästä on hyvä jatkaa kohti kesän tapahtumia ja pukuja. Ensi kertaan ihmiset! o/

Kevään kiireiltä kohti Popcultia + Batman Forever: The Riddler WIP.

Hiljaisuudestani blogin puolella voi syyttää osittain muita aktiviteettejani, kuten keilailua, koulua ja Valitsen sinut! -musikaalin harjoituksia.

Musikaalin kohdalla elämme jänniä hetkiä, kun joukkorahoituskampanjammekin päättyi juuri ja loppusummaksi saimme kasaan 4096 euroa, joka ylittää reilusti asettamamme 3000 euron rajan. Iso kiitos lahjoittajille, jotka autoitte meidän puvustus-/lavastustiimiä, jotka pääsevät nyt toden teolla tekemään yli 100 esiintymispukua ja lavasteita musikaalia varten.^^ On ollut ilo joka treeneissä oppia kaikkea uutta ja etenkin tanssiminen on ollut itselleni mieluisinta työtä mitä jaksaisin koko ajan tehdä. Voi sitä hetkeä, kun pääsemme näyttämään kaiken oppimamme sitten lavalla ihmisille...

Hieman harjoittelua omaa rooliani Kadabraa varten. ;)

Lisäksi 18.4 kävin Jyväskylässä Lapsosten Lauantai -messutapahtumassa missä Kosuconin järjestäjätiimi oli pitämässä cosplayaiheista pöytää ja lisäksi he esittivät muutaman cosplayesityksen yleisölle päivän aikana. Minut oli kutsuttu myös paikan päälle esiintymään, joten keräsin kamppeet kasaan visiittiä varten.

Pukuvalintani päivälle oli Soulcalibur V:n Xiba ja esitin saman esityksen kuin vuosi takaperin Mimiconin esityskilpailussa.

Kosuconista pyritään tekemään pääsymaksuton tapahtuma mutta sen järjestäminen ei kuitenkaan ole ilmaista, jonka takia heillä on meneillään oma joukkorahoituskampanja kerätäkseen budjettia kaiken järjestämiseen. Lisää tämän linkin kautta. --> http://mesenaatti.me/kosucon/

Popcult on viikon päästä ja uusi pukuni viikonlopulle on Batman Forever -elokuvan The Riddler, jonka näyttelee elokuvassa Jim Carrey. Jim on lapsuuteni ajan ollut yksi näyttelijöistä, jonka hupaisia elokuvia on tullut seurattua aina ja hänen versiossaan The Riddleristä näkyy läpi hänen räävi tapansa näytellä kaikkia komediaroolejaan tunteella ja sen vuoksi halusin tämän cossin tehdä. Popcult keskittyy muutenkin enemmän länsimaiseen tuotantoon niin pukukin sopii paremmin tällaiseen tapahtumaan näytille.

The Riddlerin asuja näkyy useampia elokuvan aikana, jotka myöskin kiehtoivat minua mutta ensimmäisenä haluan tämän perusversion tehdä, johon kuuluu ylläolevan kuvan lisäksi päällystakki, sauva ja hattu.

Maskin päätin tehdä worblasta, jonka lämmittäessä muokkasin muotoonsa laittamalla ihoani vasten. (Muistakaa varoa, ettei satu kuitenkaan palovammoja worblalla leikkiessä.) Hatun pohjan tilasin valmiina Punanaamiosta, jonka sitten maalasin akryylimaaleilla kuten myös maskin.

Sauva on tehty harjanvarresta ja vanerista, jonka olen maalannut erityisellä kultapölyyn sekoitetulla liuoksella. (On muuten kallista tavaraa!) Kouluni opettaja käski kokeilla sitä sauvaan ja tulos oli miellyttävä. Yleensä spraymaaleilla tai akryyleilla maalatessani ensin minun pitää puun päälle lisätä gessoa, jotta maalin päälle laitettuani proppi saisi metallimaisen olemuksen mutta tällä kultapölyllä sain saman tai jopa paremman tuloksen, kun suoraan maalasin puupinnalle maalin. Itse tykkään lopputuloksesta ainakin. o/

Koska en paikallisista kaupoista löytänyt oikeanlaista venyvää lycraa/polyesteria sekä en luota täysillä kangaskauppojen sivuilla oleviin koepala-kuviin huonojen kokemusten takia niin päädyin tilaamaan bodysuitin pohjan ulkomailta ja toivoa parasta vain. Väri ei ole aivan täydellinen mutta kelpaa minulle kuitenkin.

Kysymysmerkkien maalausta en voinut yksinäni tehdä, koska puvun pitää olla päälläni venytettynä, jotta ne voi maalata oikeassa koossaan. Maalauksista saan kiittää tyttöystävääni, joka on viettänyt yli 10 tuntia jo maalatakseen näitä pukuuni. Kuvasta näkee, että maalaukset ei ole vielä valmiita, mutta tämä korjaantuu tapahtumaan mennessä.

Takin teossa ei mitään suurempia tullut tehtyä. Perusmallin takki, johon maalasin jälkeenpäin kyssärit oikeille paikoilleen. Ensimmäisiä kokeiluja tuli jo tehtyä sekä pidettyä pukua hieman päällä ja olen tyytyväinen tähän pukuuni. Suunnitelmissa on pitää kuvaukset Popcultissa, joten eiköhän kuvia piakkoin tapahtuman jälkeen ala tulemaan näytille tännekin. :)

Nähdään kaikki Popcultissa. o/

Pokemon-musikaali tarvitsee apuanne! o/

Kuulitte oikein. Nyt käytän blogiani törkeästi mainostamaan Valitsen sinut!-musikaaliamme ja en näe siinä mitään väärää. Treenimme ovat edenneet hyvää tahtia ja nyt musikaalin budjettia kerätäksemme olemme aloittaneet joukkorahoituskampanjan Indiegogon sivuston kautta pari päivää sitten.

https://www.youtube.com/watch?v=dIuemXhb6bo

Oheisen linkin takaa näette kampanjaa varten kuvaamamme videon missä puhutaan musikaalin tavoitteista samalla nähden hieman previewtä meidän harjoituksista. Suurin osa budjetista menee pelkästään puvustukseen ja lavasteisiin, jota varten pienetkin lahjoitukset ovat tärkeitä saadaksemme tavoitteemme täyteen.

Lahjoituksen määrästä riippuen (1-1000 euroa) saa vastineeksi erilaisia hyödykkeitä, kuten kangasmerkkejä, julisteita, kiitoskortteja graafikkojen piirtäminä lempipokemonillasi, eturivin paikkoja vapaavalintaiseen näytökseen, mainospaikkaa musikaalin nettisivuilla ja käsilehdissä ja pääsy salaiselle maililistalle + youtubekanavalle mistä näkee aktiivisesti videoiden kautta bäkkärityyliin materiaalia harjoituksistamme ja valmistautumisestamme ensi vuoden esityskautta varten.

Ensimmäisten koreografioiden harjoittelu täydessä vedossa!

Kynnys lahjoitukselle ei tosiaan ole suuri, kun yhdellä eurolla pääsee lahjoittamaan jo. Tällä hetkellä meillä on 3000 euron tavoitteestamme melkein 40 % jo kasassa mutta vielä tarvitsemme paljon lahjoittajien apua ja jos tavoitteemme ylittyy suuresti ja lahjoittajia on suuri määrä niin suunnitelmissa on mahdollisesti jotain yhteistä kivaa näille lahjoittajille tiedossa. ;)

''Vaaditte rahaa muilta rahoittaaksenne musikaalianne. Mitä itse olet projektia varten sitten tehnyt?''

Näin minulta kysyttiin pari päivää takaperin ja ilomielin vastasin. Musikaalin koko porukasta matkustan pisimmän matkan aina treeneihin ja takaisin asuinpaikkakunnalleni Savonlinnasta Helsinkiin treeniviikonloppuina n. 10 tuntia ja treenejä tulee olemaan n. 25 tämän vuoden aikana. Eli toisin sanoen matkustamista pelkästään treenien takia tulee minulla 250 tuntia ja tämähän ei tietenkään halpaa touhua ole, kun julkisilla kulkee matkat (Opiskelijan budjetilla ainakaan.). Näyttelemisen lisäksi autan joidenkin proppien ja lavastusten teossa kykyni mukaan, kun kouluni puolesta on mahdollisuudet tehdä vaikka mitä. Näiden päälle tätä joukkorahoituskampanjaa varten olen lahjoittanut muutenkin niukasta budjetistani 200 euroa projektin eteen. Kaikki muutkin tekevät parhaansa ja mahdollisesti enemmänkin kuin mitä minä olen tässä omalta osaltani maininnut.

Miksi näin? Koska seuraavat puolitoista vuotta tämä musikaali on tärkein osa elämääni ja olen oppinut elämään hetkessä, jonka puolesta en pelkää käyttää resurssejani tätä varten. Tiedän tästä tulevan upea spektaakkeli, jota ei Suomessa olla ikinä nähty ja tulla mahdollisesti tulevaisuudessa näkemäänkään. Paljon kiinnostusta ja kannatusta musikaalimme on saanut ja toivomme, että autatte meitä toteuttaaksemme teille parhaan mahdollisen Pokemon-musikaalin sillä ilman rahoitusta on rajoitteita toteuttaa tällaista projektia vain näytelmätiimin sisäisesti, kun emme saa tästä kukaan palkkaa itsellemme.

Jos haluat olla osana tuottamassa tätä musikaaliamme niin käykää tarkemmat yksityistiedot katsomassa Indiegogon sivuilta, jonka linkitin tämän kirjoituksen alkuun. Pääsijainen maksutapa on Paypal-tilin kautta mutta maksaminen onnistuu myös tavan Visa Electronillakin, joten ei huolta. o/

Valitsen sinut! -musikaalin Facebook-sivut

Onko väärin olla ylpeä taidoistaan?

Suunnitellessasi uutta pukua, kaavoittaessa vaatekappaleita, ommellessa ja proppeja maalatessa laitat kaikki taitosi kehiin, jotta pukusi onnistuisi ja pääset lopulta näyttämään conissa raskaan työsi tuloksen. Yksi hienoimmista hetkistä cossaajana itselleni on juurikin tämä eli saadessani puku valmiiksi ja päästä kokeilemaan pukua päällänsä ensi kertaa sekä päästä näyttämään se muille ihmisille. Kanssaharrastajien kanssa pääsee vaihtamaan kuulumisia ja puhumaan toistensa puvuista samalla antaen mielipiteitä puvunteosta ja antamaan rakentavaa palautetta puvusta.

Kaikki vaikuttaa hyvältä mutta muut asiat ympärillä voi viedä koko hommasta fiiliksen riippuen asennoitumisestaan asiaan. Suomalaiseen persoonallisuuteen kuuluu selkeä vaatimattomuus missä ei haluta tuoda omaa osaamistaan esille tai suoranaisesti sanota, että on hyvä asiassa X ollen ylpeä siitä. Jos tällaista näkee niin helposti henkilö leimataan itserakkaaksi kehuskelijaksi, joka välittää vain huomiosta. Tätä näkee paljon coneissakin ja cosplayharrastajien piireissä.

Desucon 2014 esityskilpailun palkintojen jaossa meidän esiintyjäporukka. 

Cosplaykilpailuja aktiivisesti läpikäyvät cossaajat meinataan helpoimmiten leimata tähän huomiohuorausporukkaan, jotka saisi tekemisillään mahdollisimman paljon julkisuutta. Minäkin kuulun tähän joukkoon, joka aktiivisesti tapahtumissa käy samalla cosplaykilpailuja kiertäen ja ohjelmia pitäen mutta vaikka olenkin jo kohta aktiivisesti 5 vuotta coneissa kierrellyt niin en näe itseäni mitenkään henkilönä, joka tätä harrastusta tekee vain selkeän huomionhaun takia. Käydessäni johonkin projektiin kiinni olkoot se vaikka cosplaypuku, ohjelmanpito tai kisaosallistuminen niin automaattisesti pyrin tekemään parhaani ajattelematta lainkaan sitä seikkaa, että siitä saisin jonkinlaista huomiota. Silti aletaan väheksymään niitä henkilöitä, jotka hiki hatussa tekevät työtään ihan kuin se olisi väärin. Miksi näin? Pitäisikö ilman stressiä ja puoliteholla tehdä kaikki hommansa, ettei vahingossakaan toisi panostautumistaan projektia kohtaan esille? Saako olla ylpeä tekemistään asioista lainkaan?

Ystävät ovat kaikki kaikessa. (Kikucon 2012.)

Asia on ehkä enemmän kiinni siitä miten tuo asian esiin cosplayssa. On eri asia olla ylpeä tekemisistään ja kehuskella niistä koko ajan muille, kuin olla itsekseen ylpeä omista taidoistaan ja olla mainostamatta sitä sanallisesti. Ystävien kanssa on hyvä jutella cosplayhin liittyen mistä tahansa, kun voi avautua toistensa puvuista avoimin mielin pahoittamatta toisen mieltä vaikka rakentavat palautteet kohdistuisi toistensa pukuihin negatiiviseen sävyyn. Ulkopuolisen harrastajapiirin kohdalla kommentointi tapahtuu selän takana ikäviä jutellen, joka sitten tulee selville mahdollisesti tuttujen kautta tai somen maailmasta.

Minkälainen minä sitten olen? Olenko ylpeä taidoistani ja tuon sitä ylimielisesti esiin? Lyhyen nuoruuteni ajan kaikkia tekemisiäni on väheksytty urheilusta kiinnostuksen kohteita myöten. Sen vuoksi en ole ikinä omaksunut itsevarmuutta tekemisissäni. Toisaalta tämän seikan vuoksi haluan näyttää cossatessani, että kyllä minä osaan tätä tehdä ja päästä näyttämään muille pukujani jos ei minkään muun niin silmäniloksi vain. Olen hyvin itsekriittinen cossieni kanssa mutta silti olen ylpeä kaikista puvuistani omalla mittapuullani ja se riittää. Ei ole väliä mitä mieltä muut ovat puvustani vaan riittää, että tiedän tehdeeni parhaani ja ei minun tarvitse sitä tuoda muille esille. 2,5 vuotta sitten Traconissa 2012 sairastuin MS-tautiin, joka minun kohdallani ratkaisevasti muutti asenteeni elämään, jossa pyrin aina löytämään hyvää kaikissa asioissa ja olemaan mahdollisimman aktiivinen ennen kuin on liian myöhäistä. Sillä tiellä olen pysynyt ja aion jatkaa loputtomiin.

Minä Pokemon-musikaalin näyttelijäkaartin kanssa täydessä touhussa treenaten.

Sama asia pätee tällä hetkellä olevan Pokemon-musikaalin kanssa missä olen mukana näyttelijänä. Treeneissä pyrin tekemään parhaani, jotta lavalla pystyn antamaan kaikkeni yleisön viihtymisen vuoksi ensi vuoden näytöksissämme. Epäilijöitä ja paheksujia löytyy aina jostain mutta nauttiakseen harrastuksestaan on pyrittävä olemaan välittämättä näistä väheksyjistä, ajatella positiivisesti niitä kaikkia ilon aiheita, jotka cosplay muuten tuo itsellensä ja jatkaa eteenpäin. o/

Oletteko eri mieltä kanssani? Omia kokemuksia aiheesta?

Star Wars: Jango Fett - Photoshoot

Kylmällä ja lumisella Hothin planeetalla pääsin tiedustelemaan maaston perusteellisesti vastarinnan komentokeskusta myöten läpi ja sain kuvamateriaalia vihollisjoukkojen toiminnasta mukaani... Tai olin vain rentoutumassa Desucon Frostbitessa ja tuli pidettyä photoshoot kuvaten samalla Jango Fett-cossini. :)

Eli tässä olisi kuvauksistamme joitain kuvia, jotka pääsivät editointivaiheeseen ja julkaistavaksi saakka. En ole ennen pitänyt kunnollista photoshoottia ammattikuvaajan kanssa niin oli pieni jännitys, että mitä kaikkea saadaan ikuistettua kameralle.^^

Ehdoton suosikkini! ><

Kuvaaja: Kari Hiltunen Photography.

Kuvaaja: Nyymix.

Jango kiittää kuvaajia upeista kuvista ja jakaa rakkautta ystävänpäivän hengessä! <3 Nähdään Popcultissa ihmiset seuraavan kerran! o/

Star Wars Episode II: Attack of the Clones - Jango Fett WIP

Ajatus Jangon cossaamisesta tuli jo useampi vuosi sitten mieleen mutta taitojen kehittyessä sain viime syksynä päätettyä, että aloitan Jangon tekemisen. Tätä varten ensimmäistä kertaa pääsin käyttämään worblaa panssareita varten, joten uutta pääsi oppimaan tämänkin puvun teossa.

Puvussa on siis aluspuku + päällyspaita, joiden päälle kaikki panssariosat kiinnitetään. Aloitin puvun tekemällä vaateosuudet ensin, jotta pystyin keskittymään panssareiden tekoon ja sovittamiseen vaatteisiin. Ongelmaksi minulla koitui löytää aluspukua varten oikeanvärinen kangas, sillä tilaamani kangas oli loppujen lopuksi liian sinertävä, kun vertailin eri referenssikuvia. Frostbiten lähestyessä en enää ehtinyt etsiä uusia kankaita, joten yritin kloriittivalkaisua mutta kangastyypin ollessa vääränlainen niin valkaisu ei toiminnut toivotulla tavalla. Päätin sitten kokeilla värjäystä laimennetulla vesimaali-seoksella ja tulosta alkoi tulemaan. En väitä, että tulos olisi paras mahdollinen ja väri täysin oikea mutta tähän viime hetken korjaukseen olen tyytyväinen ja puvun kokonaisuudessa sävyero ei minua täysin haittaa.

Aina ei voi luottaa netin sample-kuviin. ><

Pistoolit tein puusta hyödyntäen mökkini puuverstasta ja ne sainkin kasaan yhden päivän työskentelyn jälkeen maalauskuntoon.

Worblaan olin tutustunut entuudestaan sivusilmällä seuraten ystävien käyttäessä ainetta omissa projekteissaan ja netissä muiden cossaajien tutoriaaleja katsoen. Worbla on sen puolesta hyvä materiaali, että sitä voi uudelleen muotoilla tarvittaessa, jos ei ensi kerralla muotoon saaminen onnistu. Tämän vuoksi materiaalia pystyy työllistämään ensikertalainenkin, kunnes saa haluamansa lopputuloksen.

Siinäpä sitä olisi paloina.^^ 

Tykästyin materiaaliin ja tulen sitä varmasti tulevaisuudessa kokeilemaan muissa projekteissa. Hieman uutena materiaalina tämä maksaa tosin kyllä opiskelijan näkökulmasta sievoisen summan mutta hyvästä kannattaa maksaa, jos sen kokee hyväksi eikös? Kevään aikana tulen kokeilemaan myös erästä toista lämpömuokattavaa muovisideharsokangasta (Säälikää minua kököstä suomennoksesta...XD) Kobracastia. Siitä tulen erikseen sitten kertomaan lisää.

Ensimmäisiä osia maalattuna.

Kengät löytyi tuttuun tapaan kirpparilta, jotka sitten tuli modattua lisäämällä päälle panssariosat ja hieman maalia. Yksi ongelma kengissä kyllä oli... Nimittäin koko, joka oli 40 vaikka oma kengänkokoni on n. 43-44. :D Vaikka yritin totutella pieniä kenkiä käyttämään niin kyllä pidemmän aikaa niitä pitäessä tuli varpaat kipeiksi. (Cosplay ilman tuskaa on teeskentelyä! o/)

Vyötaskut ja pistoolikotelot on tehty ruskeasta tekonahkasta, joita hieman patinoin vanhemman näköisiksi mustalla maalilla.

Kun kerran minulla worblaa sattui olemaan niin olisin yhtä hyvin voinut kypärän tehdä siitäkin mutta päätin olla niin tekemättä. Turvauduin täysin ilmaiseen paperimassaan, jota viime vuonna käytin Rangerin ja Diglettien kypärien tekemiseen. Lopputulos ei ehkä yhtä hyvä ole mutta haluan säästää Worblaa muihin töihini, koska materiaali on kuitenkin kallista. (100 x 150 cm pala = 60 euroa + postikulut.) Olen kuitenkin itse tyytyväinen kypärääni ja se riittää minulle. Käsien gauntleteissa käytin yksityiskohdissa finnfoamia, softista, paperimassaa ja puuta. Johdoiksi kelpasi ihan punottu köysi.

Moni varmaan huomasi Frostissa, että puvustani puuttuu jetpack ja kyllä totta pitää. Tämä ei johdu siitä, että olisin sen unohtanut ottaa/tehdä vaan yksinkertaisesti aika minulla oli loppumassa ja aloittamani jetpack ei ehtisi Frostiin tulla. Päätin jättää sen tekemisen ensi kesälle uutta cossauskertaa varten.

Vaahtomuovia rutkasti ja ns. paskaputkea pohjalla. :D

Ja alla näette lopputuloksen. Frostissa tuli pidettyä photoshoot, joista ensimmäisen kuvan sain itselleni haltuuni. Loppuja odotan vielä mahdollisesti viikon päivät mutta olen kärsivällinen.

Kuvaaja: Kari Hiltunen

Pienimmät yksityiskohdat ovat vielä tekemättä ja patinointia kaipaa koko puku sieltä sun täältä mutta olen tyytyväinen pukuuni. Se on tärkeintä cosplayssa, että itse nauttii cossauksesta oli lopputulos puvussa mikä vain. Toivottavasti teitäkin pukuni kiinnostaa ja mahdollisesti pidätte puvusta. :) Photoshoot-postaus tulossa seuraavaksi sitten. o/

Desucon Frostbite 2015 - Sibbetalo kutsuu jälleen.

Sibeliustalo tarjosi taas loppuunmyydyn tapahtuman Desucon Frostbiten merkeissä, joka on nykyään K18-tapahtuma. Viime vuonna en tätä päässyt kokemaan niin nyt päätin lähteä viettämään ystävänpäivää conin merkeissä. Lisäksi tuona kyseisenä ystävänpäivänä oli kulunut tasan 6 vuotta, kun kävin ensimmäisessä conissani, joka oli Savonlinnassa pieni tapahtuma nimeltään Shirocon. Matkani alkoi silloin ja jatkuu kovaa tahtia vieläkin. :)

Vanha tuttu Desu-juliste koristaa Sibbetalon edustaa tapahtuman ajan.

Lähdin tapahtumaan poikkeuksellisesti normaalina kävijänä sillä yli 2 vuotta, kun on tapahtumissa ollut putkeen joko ohjelmanpidossa, cosplaykilpailuissa osallisena tai myyntipöydän takana hommissa niin haluaa välillä pitää rennon conin ilman mitään kiirettä ja stressiä. Näin jälkeenpäin ajateltuna suunnitelma oli hyvä sekä onnistunut ja sain viettää rauhassa aikaa seurustellen ihmisten kanssa hauskaa viettäen.

Perjantaina käväisin seuraamassa Ilonan luennon Cosplayn markkinointiteoriasta, joka sisälti kyselyn kautta koottua dataa cosplayn mahdollisesta kaupallisesta hyödyntämisestä ja harrastajien omia mietteitä sen ilmenemisestä. Osa kerrotuista aiheista vastauksineen oli aika odotettua mutta kootusti taulukkovastauksena näytetyt tiedot olivat hyvä tapa selkeämmin tiedostaa näitä käytyjä aiheita tarkemmin. (Hyvä Ilona! o/) Muuten perjantain vietin rauhassa ihmisiin tutustuen ja hieman valmistautuen lauantaita varten katsomalla läpi hieman kuvauspaikkoja photoshoottia ajatellen.

Koitti lauantai ja puvun laitto ahtaassa pukukopissa alkoi paikan päällä. Vaikka pukuni olikin Jango Fett ja kypärä päässä piti olla suurin osa ajasta niin ei onnekseni tullut kuuma lainkaan ja yllättävän mukava oli cossi pitää päällä. (Poislukien kengät, jotka ovat 3-4 kokoa minun kokoani pienemmät ja aiheuttivat särkyä pitkin päivää. ><)

Star Wars - Jango Fett (Kuvaaja: Nyymix)

Puolen päivän aikoihin oli itselleni ajoitettu photoshootin pito ja reilun tunnin aikana saimme rutkasti kuvia otettua. Muutaman päivän odotan kuvaajalta näitä kyseisiä kuvia itselleni, joista teen erillisen kirjoituksen sisältäen photoshootin kuvauksia. Heti aamusta saavuimme tapahtumapaikalle samalla napaten itsellemme paikkaliput klo 16 alkaviin cosplaykilpailuihin riville 4. Ennen kisoja riisuin pukuni pois, joten pystyin rennossa istumaan yleisössä ja seurata kisoja lähietäisyydeltä.

Esityskilpailussa oli runsaat 14 osallistujaa ja taisi loppujen lopuksi koko ohjelma kestää puoli tuntia yli ennakoidun aikarajan kisojen päättyessä klo 18 ohjelmalehden klo 17:30 sijaan. Esityskilpailun taso oli hyvin tasainen ja mikään esityksistä ei ratkaisevasti noussut muiden yläpuolelle, joka toi enemmän jännitystä palkintojen jakoa ajatellen, kun mielipiteet monilla varmasti vaihtelivat. Esityskilpailun lisäksi oli 2 Hall cosplay-sarjaa jotka olivat perinteinen sarja + kunniavieras Gen Urobuchin tuottamien hahmojen kisasarja. En valitettavasti vieläkään tajua, että miksi perinteisen Hall Cosplay-sarjan lähdemaarajoitus oli vieläkin vain Japanituotantoon rajoitettu, kun esityskilpailussa tätä rajoitusta ei ollut lainkaan. Lauantaina paikan päällä näkyi paljon cosseja, jotka olivat juurikin länsimaisesta tuotannosta (mukaanlukien omakin cossini.) ja olisivat omasta mielestäni ihan hyvin jopa ansainnut kisapaikan Hall Cosplayssa. Ymmärrän, että Desucon mainostaa itseään juurikin Anime/Manga-tapahtumana muttei mielestäni ole mitään pätevää syytä tapahtuman suurimman ohjelmanumeron sisältöä rajoittaa vain lähdemaan takia sillä kisassa alkaa näkymään muuten paljon samankaltaisia pukuja ja teemoja. Lähdemaarajoitus on poistettu jo muissa Desuconin kisoissa, kuten Eurocosplayssa ja äsken mainitsemassani esityskilpailussa. Ehkä tulevaisuudessa tämä asia vielä muuttuu?

Jango oli jakamassa hieman rakkautta ja karkkeja kävijöiden iloksi. <3

Lauantaina alkoi väsymys painamaan ja ennen iltabileiden alkamista vetäydyin jo majapaikalleni keräämään voimia sunnuntaita varten. En ottanut muita cosseja mukaani kuin Jangon ja koska sain lauantaina hoidettua kuvaukset pois alta + jalkakipu oli vielä aikamoinen niin päätin olla normivaatetuksissa viimeisen päivän. Pääsin myyntipöytäsalin katsomaan läpi, kun lauantaina en sitä ehtinyt tehdä. Mukaani tarttui 2 figuuria, joista kerron lisää toisen kirjoituksen merkeissä.

Viikonloppu tarjosi monipuolisesti ohjelmaa mutta valitettavasti totesin itsekseni, etten ihan suoraa kohdeyleisöä ole Desuconille kiinnostukseni enemmän sijoittuen videopeleihin, joten en käynyt katsomassa ohjelmia kuin Ilonan luennon ja cosplaykilpailut perinteisesti. Luultavimmin Desucon kesäkuun alussa tulee jäämään minun osaltani näkemättä ellen löydä äkillistä inspiraatiota osallistua joihinkin tapahtuman tarjoamiin cosplaykilpailuihin.

Tähän loppuun tarjoan teille Degre Digitalin kuvaaman conivideon missä itsekin vilahdan omassa cossissani heti alussa. (Upeaa työtä taas Daniel! o/) Seuraavat päivitykset tulevatkin liittymään Jango-puvun tekemisprosessiin sekä Frostbiten photoshoottiin liittyen, joten odottakaa innolla. :)