Onko väärin olla ylpeä taidoistaan?

Suunnitellessasi uutta pukua, kaavoittaessa vaatekappaleita, ommellessa ja proppeja maalatessa laitat kaikki taitosi kehiin, jotta pukusi onnistuisi ja pääset lopulta näyttämään conissa raskaan työsi tuloksen. Yksi hienoimmista hetkistä cossaajana itselleni on juurikin tämä eli saadessani puku valmiiksi ja päästä kokeilemaan pukua päällänsä ensi kertaa sekä päästä näyttämään se muille ihmisille. Kanssaharrastajien kanssa pääsee vaihtamaan kuulumisia ja puhumaan toistensa puvuista samalla antaen mielipiteitä puvunteosta ja antamaan rakentavaa palautetta puvusta.

Kaikki vaikuttaa hyvältä mutta muut asiat ympärillä voi viedä koko hommasta fiiliksen riippuen asennoitumisestaan asiaan. Suomalaiseen persoonallisuuteen kuuluu selkeä vaatimattomuus missä ei haluta tuoda omaa osaamistaan esille tai suoranaisesti sanota, että on hyvä asiassa X ollen ylpeä siitä. Jos tällaista näkee niin helposti henkilö leimataan itserakkaaksi kehuskelijaksi, joka välittää vain huomiosta. Tätä näkee paljon coneissakin ja cosplayharrastajien piireissä.

Desucon 2014 esityskilpailun palkintojen jaossa meidän esiintyjäporukka. 

Cosplaykilpailuja aktiivisesti läpikäyvät cossaajat meinataan helpoimmiten leimata tähän huomiohuorausporukkaan, jotka saisi tekemisillään mahdollisimman paljon julkisuutta. Minäkin kuulun tähän joukkoon, joka aktiivisesti tapahtumissa käy samalla cosplaykilpailuja kiertäen ja ohjelmia pitäen mutta vaikka olenkin jo kohta aktiivisesti 5 vuotta coneissa kierrellyt niin en näe itseäni mitenkään henkilönä, joka tätä harrastusta tekee vain selkeän huomionhaun takia. Käydessäni johonkin projektiin kiinni olkoot se vaikka cosplaypuku, ohjelmanpito tai kisaosallistuminen niin automaattisesti pyrin tekemään parhaani ajattelematta lainkaan sitä seikkaa, että siitä saisin jonkinlaista huomiota. Silti aletaan väheksymään niitä henkilöitä, jotka hiki hatussa tekevät työtään ihan kuin se olisi väärin. Miksi näin? Pitäisikö ilman stressiä ja puoliteholla tehdä kaikki hommansa, ettei vahingossakaan toisi panostautumistaan projektia kohtaan esille? Saako olla ylpeä tekemistään asioista lainkaan?

Ystävät ovat kaikki kaikessa. (Kikucon 2012.)

Asia on ehkä enemmän kiinni siitä miten tuo asian esiin cosplayssa. On eri asia olla ylpeä tekemisistään ja kehuskella niistä koko ajan muille, kuin olla itsekseen ylpeä omista taidoistaan ja olla mainostamatta sitä sanallisesti. Ystävien kanssa on hyvä jutella cosplayhin liittyen mistä tahansa, kun voi avautua toistensa puvuista avoimin mielin pahoittamatta toisen mieltä vaikka rakentavat palautteet kohdistuisi toistensa pukuihin negatiiviseen sävyyn. Ulkopuolisen harrastajapiirin kohdalla kommentointi tapahtuu selän takana ikäviä jutellen, joka sitten tulee selville mahdollisesti tuttujen kautta tai somen maailmasta.

Minkälainen minä sitten olen? Olenko ylpeä taidoistani ja tuon sitä ylimielisesti esiin? Lyhyen nuoruuteni ajan kaikkia tekemisiäni on väheksytty urheilusta kiinnostuksen kohteita myöten. Sen vuoksi en ole ikinä omaksunut itsevarmuutta tekemisissäni. Toisaalta tämän seikan vuoksi haluan näyttää cossatessani, että kyllä minä osaan tätä tehdä ja päästä näyttämään muille pukujani jos ei minkään muun niin silmäniloksi vain. Olen hyvin itsekriittinen cossieni kanssa mutta silti olen ylpeä kaikista puvuistani omalla mittapuullani ja se riittää. Ei ole väliä mitä mieltä muut ovat puvustani vaan riittää, että tiedän tehdeeni parhaani ja ei minun tarvitse sitä tuoda muille esille. 2,5 vuotta sitten Traconissa 2012 sairastuin MS-tautiin, joka minun kohdallani ratkaisevasti muutti asenteeni elämään, jossa pyrin aina löytämään hyvää kaikissa asioissa ja olemaan mahdollisimman aktiivinen ennen kuin on liian myöhäistä. Sillä tiellä olen pysynyt ja aion jatkaa loputtomiin.

Minä Pokemon-musikaalin näyttelijäkaartin kanssa täydessä touhussa treenaten.

Sama asia pätee tällä hetkellä olevan Pokemon-musikaalin kanssa missä olen mukana näyttelijänä. Treeneissä pyrin tekemään parhaani, jotta lavalla pystyn antamaan kaikkeni yleisön viihtymisen vuoksi ensi vuoden näytöksissämme. Epäilijöitä ja paheksujia löytyy aina jostain mutta nauttiakseen harrastuksestaan on pyrittävä olemaan välittämättä näistä väheksyjistä, ajatella positiivisesti niitä kaikkia ilon aiheita, jotka cosplay muuten tuo itsellensä ja jatkaa eteenpäin. o/

Oletteko eri mieltä kanssani? Omia kokemuksia aiheesta?

Star Wars: Jango Fett - Photoshoot

Kylmällä ja lumisella Hothin planeetalla pääsin tiedustelemaan maaston perusteellisesti vastarinnan komentokeskusta myöten läpi ja sain kuvamateriaalia vihollisjoukkojen toiminnasta mukaani... Tai olin vain rentoutumassa Desucon Frostbitessa ja tuli pidettyä photoshoot kuvaten samalla Jango Fett-cossini. :)

Eli tässä olisi kuvauksistamme joitain kuvia, jotka pääsivät editointivaiheeseen ja julkaistavaksi saakka. En ole ennen pitänyt kunnollista photoshoottia ammattikuvaajan kanssa niin oli pieni jännitys, että mitä kaikkea saadaan ikuistettua kameralle.^^

Ehdoton suosikkini! ><

Kuvaaja: Kari Hiltunen Photography.

Kuvaaja: Nyymix.

Jango kiittää kuvaajia upeista kuvista ja jakaa rakkautta ystävänpäivän hengessä! <3 Nähdään Popcultissa ihmiset seuraavan kerran! o/

Star Wars Episode II: Attack of the Clones - Jango Fett WIP

Ajatus Jangon cossaamisesta tuli jo useampi vuosi sitten mieleen mutta taitojen kehittyessä sain viime syksynä päätettyä, että aloitan Jangon tekemisen. Tätä varten ensimmäistä kertaa pääsin käyttämään worblaa panssareita varten, joten uutta pääsi oppimaan tämänkin puvun teossa.

Puvussa on siis aluspuku + päällyspaita, joiden päälle kaikki panssariosat kiinnitetään. Aloitin puvun tekemällä vaateosuudet ensin, jotta pystyin keskittymään panssareiden tekoon ja sovittamiseen vaatteisiin. Ongelmaksi minulla koitui löytää aluspukua varten oikeanvärinen kangas, sillä tilaamani kangas oli loppujen lopuksi liian sinertävä, kun vertailin eri referenssikuvia. Frostbiten lähestyessä en enää ehtinyt etsiä uusia kankaita, joten yritin kloriittivalkaisua mutta kangastyypin ollessa vääränlainen niin valkaisu ei toiminnut toivotulla tavalla. Päätin sitten kokeilla värjäystä laimennetulla vesimaali-seoksella ja tulosta alkoi tulemaan. En väitä, että tulos olisi paras mahdollinen ja väri täysin oikea mutta tähän viime hetken korjaukseen olen tyytyväinen ja puvun kokonaisuudessa sävyero ei minua täysin haittaa.

Aina ei voi luottaa netin sample-kuviin. ><

Pistoolit tein puusta hyödyntäen mökkini puuverstasta ja ne sainkin kasaan yhden päivän työskentelyn jälkeen maalauskuntoon.

Worblaan olin tutustunut entuudestaan sivusilmällä seuraten ystävien käyttäessä ainetta omissa projekteissaan ja netissä muiden cossaajien tutoriaaleja katsoen. Worbla on sen puolesta hyvä materiaali, että sitä voi uudelleen muotoilla tarvittaessa, jos ei ensi kerralla muotoon saaminen onnistu. Tämän vuoksi materiaalia pystyy työllistämään ensikertalainenkin, kunnes saa haluamansa lopputuloksen.

Siinäpä sitä olisi paloina.^^ 

Tykästyin materiaaliin ja tulen sitä varmasti tulevaisuudessa kokeilemaan muissa projekteissa. Hieman uutena materiaalina tämä maksaa tosin kyllä opiskelijan näkökulmasta sievoisen summan mutta hyvästä kannattaa maksaa, jos sen kokee hyväksi eikös? Kevään aikana tulen kokeilemaan myös erästä toista lämpömuokattavaa muovisideharsokangasta (Säälikää minua kököstä suomennoksesta...XD) Kobracastia. Siitä tulen erikseen sitten kertomaan lisää.

Ensimmäisiä osia maalattuna.

Kengät löytyi tuttuun tapaan kirpparilta, jotka sitten tuli modattua lisäämällä päälle panssariosat ja hieman maalia. Yksi ongelma kengissä kyllä oli... Nimittäin koko, joka oli 40 vaikka oma kengänkokoni on n. 43-44. :D Vaikka yritin totutella pieniä kenkiä käyttämään niin kyllä pidemmän aikaa niitä pitäessä tuli varpaat kipeiksi. (Cosplay ilman tuskaa on teeskentelyä! o/)

Vyötaskut ja pistoolikotelot on tehty ruskeasta tekonahkasta, joita hieman patinoin vanhemman näköisiksi mustalla maalilla.

Kun kerran minulla worblaa sattui olemaan niin olisin yhtä hyvin voinut kypärän tehdä siitäkin mutta päätin olla niin tekemättä. Turvauduin täysin ilmaiseen paperimassaan, jota viime vuonna käytin Rangerin ja Diglettien kypärien tekemiseen. Lopputulos ei ehkä yhtä hyvä ole mutta haluan säästää Worblaa muihin töihini, koska materiaali on kuitenkin kallista. (100 x 150 cm pala = 60 euroa + postikulut.) Olen kuitenkin itse tyytyväinen kypärääni ja se riittää minulle. Käsien gauntleteissa käytin yksityiskohdissa finnfoamia, softista, paperimassaa ja puuta. Johdoiksi kelpasi ihan punottu köysi.

Moni varmaan huomasi Frostissa, että puvustani puuttuu jetpack ja kyllä totta pitää. Tämä ei johdu siitä, että olisin sen unohtanut ottaa/tehdä vaan yksinkertaisesti aika minulla oli loppumassa ja aloittamani jetpack ei ehtisi Frostiin tulla. Päätin jättää sen tekemisen ensi kesälle uutta cossauskertaa varten.

Vaahtomuovia rutkasti ja ns. paskaputkea pohjalla. :D

Ja alla näette lopputuloksen. Frostissa tuli pidettyä photoshoot, joista ensimmäisen kuvan sain itselleni haltuuni. Loppuja odotan vielä mahdollisesti viikon päivät mutta olen kärsivällinen.

Kuvaaja: Kari Hiltunen

Pienimmät yksityiskohdat ovat vielä tekemättä ja patinointia kaipaa koko puku sieltä sun täältä mutta olen tyytyväinen pukuuni. Se on tärkeintä cosplayssa, että itse nauttii cossauksesta oli lopputulos puvussa mikä vain. Toivottavasti teitäkin pukuni kiinnostaa ja mahdollisesti pidätte puvusta. :) Photoshoot-postaus tulossa seuraavaksi sitten. o/

Desucon Frostbite 2015 - Sibbetalo kutsuu jälleen.

Sibeliustalo tarjosi taas loppuunmyydyn tapahtuman Desucon Frostbiten merkeissä, joka on nykyään K18-tapahtuma. Viime vuonna en tätä päässyt kokemaan niin nyt päätin lähteä viettämään ystävänpäivää conin merkeissä. Lisäksi tuona kyseisenä ystävänpäivänä oli kulunut tasan 6 vuotta, kun kävin ensimmäisessä conissani, joka oli Savonlinnassa pieni tapahtuma nimeltään Shirocon. Matkani alkoi silloin ja jatkuu kovaa tahtia vieläkin. :)

Vanha tuttu Desu-juliste koristaa Sibbetalon edustaa tapahtuman ajan.

Lähdin tapahtumaan poikkeuksellisesti normaalina kävijänä sillä yli 2 vuotta, kun on tapahtumissa ollut putkeen joko ohjelmanpidossa, cosplaykilpailuissa osallisena tai myyntipöydän takana hommissa niin haluaa välillä pitää rennon conin ilman mitään kiirettä ja stressiä. Näin jälkeenpäin ajateltuna suunnitelma oli hyvä sekä onnistunut ja sain viettää rauhassa aikaa seurustellen ihmisten kanssa hauskaa viettäen.

Perjantaina käväisin seuraamassa Ilonan luennon Cosplayn markkinointiteoriasta, joka sisälti kyselyn kautta koottua dataa cosplayn mahdollisesta kaupallisesta hyödyntämisestä ja harrastajien omia mietteitä sen ilmenemisestä. Osa kerrotuista aiheista vastauksineen oli aika odotettua mutta kootusti taulukkovastauksena näytetyt tiedot olivat hyvä tapa selkeämmin tiedostaa näitä käytyjä aiheita tarkemmin. (Hyvä Ilona! o/) Muuten perjantain vietin rauhassa ihmisiin tutustuen ja hieman valmistautuen lauantaita varten katsomalla läpi hieman kuvauspaikkoja photoshoottia ajatellen.

Koitti lauantai ja puvun laitto ahtaassa pukukopissa alkoi paikan päällä. Vaikka pukuni olikin Jango Fett ja kypärä päässä piti olla suurin osa ajasta niin ei onnekseni tullut kuuma lainkaan ja yllättävän mukava oli cossi pitää päällä. (Poislukien kengät, jotka ovat 3-4 kokoa minun kokoani pienemmät ja aiheuttivat särkyä pitkin päivää. ><)

Star Wars - Jango Fett (Kuvaaja: Nyymix)

Puolen päivän aikoihin oli itselleni ajoitettu photoshootin pito ja reilun tunnin aikana saimme rutkasti kuvia otettua. Muutaman päivän odotan kuvaajalta näitä kyseisiä kuvia itselleni, joista teen erillisen kirjoituksen sisältäen photoshootin kuvauksia. Heti aamusta saavuimme tapahtumapaikalle samalla napaten itsellemme paikkaliput klo 16 alkaviin cosplaykilpailuihin riville 4. Ennen kisoja riisuin pukuni pois, joten pystyin rennossa istumaan yleisössä ja seurata kisoja lähietäisyydeltä.

Esityskilpailussa oli runsaat 14 osallistujaa ja taisi loppujen lopuksi koko ohjelma kestää puoli tuntia yli ennakoidun aikarajan kisojen päättyessä klo 18 ohjelmalehden klo 17:30 sijaan. Esityskilpailun taso oli hyvin tasainen ja mikään esityksistä ei ratkaisevasti noussut muiden yläpuolelle, joka toi enemmän jännitystä palkintojen jakoa ajatellen, kun mielipiteet monilla varmasti vaihtelivat. Esityskilpailun lisäksi oli 2 Hall cosplay-sarjaa jotka olivat perinteinen sarja + kunniavieras Gen Urobuchin tuottamien hahmojen kisasarja. En valitettavasti vieläkään tajua, että miksi perinteisen Hall Cosplay-sarjan lähdemaarajoitus oli vieläkin vain Japanituotantoon rajoitettu, kun esityskilpailussa tätä rajoitusta ei ollut lainkaan. Lauantaina paikan päällä näkyi paljon cosseja, jotka olivat juurikin länsimaisesta tuotannosta (mukaanlukien omakin cossini.) ja olisivat omasta mielestäni ihan hyvin jopa ansainnut kisapaikan Hall Cosplayssa. Ymmärrän, että Desucon mainostaa itseään juurikin Anime/Manga-tapahtumana muttei mielestäni ole mitään pätevää syytä tapahtuman suurimman ohjelmanumeron sisältöä rajoittaa vain lähdemaan takia sillä kisassa alkaa näkymään muuten paljon samankaltaisia pukuja ja teemoja. Lähdemaarajoitus on poistettu jo muissa Desuconin kisoissa, kuten Eurocosplayssa ja äsken mainitsemassani esityskilpailussa. Ehkä tulevaisuudessa tämä asia vielä muuttuu?

Jango oli jakamassa hieman rakkautta ja karkkeja kävijöiden iloksi. <3

Lauantaina alkoi väsymys painamaan ja ennen iltabileiden alkamista vetäydyin jo majapaikalleni keräämään voimia sunnuntaita varten. En ottanut muita cosseja mukaani kuin Jangon ja koska sain lauantaina hoidettua kuvaukset pois alta + jalkakipu oli vielä aikamoinen niin päätin olla normivaatetuksissa viimeisen päivän. Pääsin myyntipöytäsalin katsomaan läpi, kun lauantaina en sitä ehtinyt tehdä. Mukaani tarttui 2 figuuria, joista kerron lisää toisen kirjoituksen merkeissä.

Viikonloppu tarjosi monipuolisesti ohjelmaa mutta valitettavasti totesin itsekseni, etten ihan suoraa kohdeyleisöä ole Desuconille kiinnostukseni enemmän sijoittuen videopeleihin, joten en käynyt katsomassa ohjelmia kuin Ilonan luennon ja cosplaykilpailut perinteisesti. Luultavimmin Desucon kesäkuun alussa tulee jäämään minun osaltani näkemättä ellen löydä äkillistä inspiraatiota osallistua joihinkin tapahtuman tarjoamiin cosplaykilpailuihin.

Tähän loppuun tarjoan teille Degre Digitalin kuvaaman conivideon missä itsekin vilahdan omassa cossissani heti alussa. (Upeaa työtä taas Daniel! o/) Seuraavat päivitykset tulevatkin liittymään Jango-puvun tekemisprosessiin sekä Frostbiten photoshoottiin liittyen, joten odottakaa innolla. :)

Dragon Quest VIII: Journey of the Cursed King - Hero WIP

Dragon Quest VIII:n päähenkilöksi pukeuduin Yukiconin sunnuntaina, jota pidin ensi kertaa päälläni. Loppujen lopulta ei tullut otettua paljoa tekovaiheessa puvusta kuvia mutta tässä nyt hieman tarkemmin tietoa puvun teosta.

Cosplayvuosi 2015 alkoi hieman rennommalla puvulla, jonka teosta en sen isompaa stressiä ottanut. Omasta mielestäni ei ole kannattavaa ottaa jokaisen uuden puvun kohdalla isompaa projektia vastaansa sillä se aiheuttaa loppujen lopuksi hermoromahduksen. On hyvä ottaa aina välillä pienempitöisiä pukuja itsellensä, kehittyä tekemisessään ja sitten tietyn väliajoin ottaa sen hetkinen taitotasonsa käyttöön valitsemalla puku, joka vaatii kaiken keskittymiskykynsä tekemiseen.

Tätä pukua varten pystyin paljon kierrättämään joitain valmiita asusteita ja niitä sitten hieman muokkaamalla sai niistä oikeanlaisen. Esimerkkinä Heron vyötarpeisiin kuuluvan *rähinäremmin* ostin käytettynä Varustelekasta mutta uuden maalipinnan se kuitenkin kaipasi ja lisäksi hahmolle kuuluvan olkalaukun sain itselläni käytössä olleesta Puolustusvoimien vanhasta kaasunaamarilaukusta. Kenkiä olen käyttänyt aikaisemmin cossatessani Dragunovia Tekken 6:stä.

Cossilistaa kerryttäessä päätän hahmoni pääosin kolmella perusteella. 1. Omaan tunnesiteen kyseisen hahmon luonteeseen ja puvustukseen. 2. Hahmo ei ole tunnettu cosplaypiireissä ja se erottuu omalla tavallansa. 3. Opin jotain uutta kyseisen puvun teossa. On myös muitakin kriteereitä valitsemilleni cosseille mutta nämä päällimmäisenä päättävät hahmovalintani.

Tätä pukua varten sain tehdä ensimmäisen kilpeni cosplaytarkoitukseen. Pohjaksi päätin ottaa Finnfoamin keveytensä vuoksi, jonka sitten gessolla ja muovailumassalla päällystin. Takapuolen pitokahvoja varten murhasin kirpparilta löytämäni vyön ja maalasin niille sopivan maalipinnan (Alkuperäinen vyön punainen väri ei oikein pistänyt silmään hyvin. :P)

Keihään teosta ei ole kuvia valitettavasti. Aika loppui yksinkertaisesti minulla Yukiconin lähestyessä ja en ehtinyt käydä ostamassa oikeanlaista keltaista maalia keihääseen, joten maalasin sen väliaikaisesti mattakeltaisella värillä. Sen tulen korjaamaan seuraavaa kertaa varten.

Kuvaaja: Esa Ala-Petäys.

Ei ole oikein kuvia Herosta otettuna, mutta enköhän tätä pukua tule photoshootin merkeissä pitämään päälläni tulevaisuudessa saadakseni lisäkuvia. :) Ehkäpä Frostbiteen uudestaan Jango Fetin lisäksi?

Until next time, Ciao! o/

Kohti Pokemon-musikaalia - ''Uuden haasteen toteutan ja teen sen pystypäin!''

Viime vuonna hakeuduin faniproduktiona tuotettavaan Pokemon-aiheiseen Valitsen Sinut!-musikaaliin, joka huipentui marras-joulukuun vaihteessa järjestettävään koe-esiintymiseen kohdallani. Paperihakuun tuli lopulta 95 kpl hakemuksia, joista 46 valittiin koe-esiintymisviikonlopuille, joista valittiin sitten tämä reilun 20 hengen kaarti, joka pääsee musikaaliin mukaan.

Pokekokeen fiilistelyjä. o/ Tuolta lisää kokeesta.

Koe-esiintymiset päättyivät ja kaikki kokelaat jäivät jännittyneesti odottamaan vastauksia, jotka julkistettiin lopulta joulun jälkeen. Omasta koe-esiintymisestä jäi hieman epävarma olo, kun tuli samalla katsottua muiden tekemistä ja huhhuh miten kova taso oli. Uskomattoman hyvin koeporukka tiivistyi viikonlopun aikana ja fiilikset olivat katossa kaikilla. Palava himo oli kaikilla tekemiseen ja se näkyi sekä sen jopa tunsi sillä hetkellä. Sähköpostia jatkuvasti läpi tarkastaessa koitti vihdoin se hetki, jota oli odotettu miltei kuukausi kokeen jälkeen eli tulokset. Monia tuttujani oli hakenut myös musikaaliin mukaan ja ahdistuneena kuulin, kuinka heille oli tullut sähköpostia ja eivät olleet päässeet mukaan muttei minulle ollut vielä mitään viestiä tullut. Oi sitä kuumotuksen määrää. >< Hetkeä myöhemmin viestini saapui, jonka otsikossa luki.... VALITSIMME SINUT!!!

BILEET!!!!!

Voi sitä ilon ja onnen määrää, kun hypin ja pompin suuresti ympäri asuntoani!^^ Heti alkoikin sitten henkinen valmistautuminen ensimmäisiin harjoituksiin, jotka pidettiin 24-25.1.15 Helsingissä. Ensimmäisten harjoitusten tarkoitus oli ensin tutustua toisiimme näyttelijäkaartin kesken, käydä käsikirjoitusta alustavasti läpi, tutkia ja ''löytää'' oman roolihahmonsa luonne sekä ulkoinen olemus unohtamatta toki liikuntaharjoitteita.

Kässäri Vol. 1.

Vaikka musikaalin kanssa oleellisesti koko porukan kanssa valmistautuminen on vasta alkanut ja ensi-ilta häämöttää vielä vuoden päässä niin on epäilijöitä riittänyt tähän projektiin liittyen. Tämän musikaalin on käynnistänyt miltei sama tuotantotiimi, joka jokunen vuosi takaperin tuotti Hopeanuoli-musikaalin ja ihmiset ovat sanoneet hieman epäilevänsä Pokemon-musikaalin onnistumista. Taitoja on väheksytty ja uskoutumista projektiin epäilty. En itse ollut Hopeanuolessa mukana mutta vierestä seuranneena ja nyt Pokemon-musikaalin näyttelijänä voin sanoa joitain pointteja minkä pohjalta kannattaisi mielipiteensä rakentaa tähän projektiin liittyen.

Ensinnäkin on otettava huomioon, että kyseessä on amatööriteatteri, jossa meille ei makseta senttiäkään näyttelemisestä mutta silti kymmenet ihmiset ovat valmiita uhraamaan paljon aikaa ja rahaa lähteäkseen yhteistreeneihin mukaan pois omalta asuinpaikkakunnaltaan (Minä Savonlinnasta aina Helsinkiin treeneihin kymmeniä kertoja tämän vuoden aikana junalla... Alkakaahan laskea kuinka paljon minulla menee rahaa jo matkoihin. o/) unohtamatta toki sitten tuotantotiimin uskomatonta panostusta treenien järjestelyihin, musikaalin suunnitteluun jne jne. Työn määrä on uskomaton. Miksi me sitten tätä haluamme tehdä? Koska meillä kaikilla on PALAVA intohimo Pokemonia kohtaan ja haluamme kaikki päästä viihdyttämään musikaalin muodossa teitä ihmisiä ilman mitään palkkaa. Kukaan meistä ei ole kouluttautunut näyttelijä, joten on turha odottaa Hollywood-tason toimintapläjäystä mutta voin sanoa, että musikaalin valmistuessa teitä odottaa iso spektaakkeli, jollaista ette tule muualla näkemään kuin Suomen coneissa.

Suuresta panostuksesta huolimatta kaikki tehdään hyvällä ja iloisella meiningillä. <3

Niin upeita suunnitelmia on tiedossa musikaalin toteutusta ajatellen puvustuksen, lavastuksen ja efektien kohdalla, joka saa tämän nousemaan eri lailla esiin kuin Hopeanuoli-musikaalin. (Upea tuotos Hopsu on silti vaikka tunnun vähättelevän sitä tässä lauseessa. :P) Kaikki tämä ilmaiseksi vain teille ja meille taas sitten... Ei ihan. :D Toivon siis kaikilta ihmisiltä maltillista odottelua tämän kanssa. Musikaalin näette vasta ensi vuonna, joten antakaa mieluiten rehellinen mielipiteenne tästä sitten nähtyänne esityksemme ottaen nämä seikat huomioon mitä esimerkkinä mainitsin. Jos olet kiinnostunut seuraamaan musikaalin etenemistä niin suosittelen siirtämään katseenne Tänne Facebookin sivulle. Sieltä löytyy linkit myös Instagramin ja blogin puolelle, joissa on lisätietoa musikaaliin liittyen.

Näyttelijäkaarti vailla vertaistaan! :3 (Harjoituskuvat ovat tuotantotiimin ottamat.)

Ennakkoluulottomasti kohti tulevaa siis ja itse lupaan (kuten varmasti muutkin!) antavani kaikkeni, jotta täytän osani tässä musikaalissa. Vaikka menemme lavalle esiintymään niin emme tee sitä huomion vuoksi vaan teidän viihdyttämisen vuoksi muistakaa se. o/ Välillä tulen musikaaliin liittyen kirjoittelemaan tänne blogiini, joten seuratkaa innolla siis.

Ai niin! Unohtui miltei kokonaan se tärkein eli mikä on minun roolini tässä musikaalissa! Paria poikkeusta lukuunottamatta kaikilla tulee olemaan useampi sivurooli yhden pääroolinsa lisäksi, joten sivuroolien puolesta en pysty sanomaan vielä mitään koska niitä ei ole vielä päätetty. Pääroolini musikaalissa on Rakettiryhmän johtoportaaseen kuuluvan Sabrinan ykköspokemon Kadabra. Viikonloppuna sain kartoitettua oman roolini luonteen ja olemuksen todella hyvin ja Sabrinan kanssa yhteistyömme näytti kantavan hedelmää monien ihastellessa ideoitamme mitä näytimme parivaljakkona työskentelystämme. :) (Iih olen niin innoissani!!)

Kirjoittaminen loppuu nyt tähän ja me näemme sitten ihmiset Frostbitessa. Nähdään siellä! o/ (Palaa askartelemaan Jango Fettin puvun kanssa -->)

Yukicon 2015 - Seikkailuni taikatalven keskellä.

Eipä ehtinytkään paljoa kulua vuotta 2015, kun conikausi alkoi pärinällä Espoon Kulttuurikeskuksessa järjestetyssä Yukiconissa. Tiesin ennakkoon, että viikonlopusta tulee itselleni hyvin stressaava ja tilannerikas mutta nämäkin kokemukset olivat kultaakin arvokkaampia, joita en antaisi pois hinnasta millä hyvänsä. Käydäänpä siis läpi mitä tapahtumassa tuli tehtyä.

Tapahtumapaikan kauniit koristelut toivat oman lisävivahteensa tunnelmaan.

Lauantai-päivä alkoi suuntaamaalla ennen klo 9 jo paikan päälle ilmoittautumaan ohjelmanjärjestäjänä sisään ja odottamaan ystävääni Satua, joka osallistui NCC-karsintoihin kyseisenä päivänä. Olin tosiaan siis Satun avustaja koko kilpailun ajan missä tuli eri tavalla tutustuttua kilpailun menoon. Monia kertoja on itse tullut lavoja kierrettyä, ettei tule enää jännitettyä esiintymistä mutta tällä kertaa piti jännittää läheisen ystävän puolesta ja yrittää tehdä oma rooli mahdollisimman hyvin ettei omasta puolesta tule mokia kisan aikana, joten omanlaisensa jännitys velloi minussa koko päivän ajan. ><

Kaiken häslingin keskellä ehti kuitenkin välillä levähtää ja eksyin juttelemaan Puolasta saapuneen cosplaykunniavieraan Aleksandran (Shappi Workshop) kanssa bäkkärillä, joka tuomaroi NCC-karsintoja niin kaiken yllätykseksi hän tunnisti minut viime kesänä tehdystä Pokemon-cosplayesityksestämme missä esiinnyin Diglettinä, jonka hän oli nähnyt jotakin kautta. Ehkäpä ikimuistoisin conimuisto tästä tuli minulle, kun hän ottaa käteni ja sanoo suoraan ''Accept my love! Your show was SO great and you were so hilarious!'' :D On maailma yllättävän pieni joissain asioissa... En vieläkään tajua mitä kautta hän on löytänyt meidän Diglett-esityksemme netistä...

Erinäisten sattumien, suunnitelman muutosten ja kisan myöhästyessä reilun tunnin kisa pääsi vihdoin alkamaan ja huhhuh sitä tason määrää mikä kilpailussa oli! On se vain ilo nähdä, kun enemmän ja enemmän upeita pukuja ihmiset saavat tehtyä, joten oli ilo nähdä aivan vierestä kaikkien kisaajien puvut lähietäisyydeltä ja tutustua heihin. Harjoitukset nähtyäni miltei kaikkien osalta automaattisesti aloin miettimään palkinnon saajia kisan päätteeksi ja sattumoisin omat arvaukseni menivät täysin oikein. Satu sai kunniamaininnan Linda Seppälän lisäksi ja karsinnan voittajaksi selviytyi Legend of Zelda-pelisarjasta prinsessa Zeldaa cossannut Pauliina Nihtilä. Onnea koko kolmikolle upeista suorituksista. Lavastusten kokoamista, asioiden selvittelyä, puku-/esitysassarina toimimista ja tukipilarina toimiminen vei loppujen lopulta 11 tuntia päivästäni backstagella, joten tapahtumaan tutustuminen piti jättää automaattisesti sunnuntaille.

Koitti sunnuntai ja oli aika laittaa ensi kertaa päälleni Dragon Quest VIII Heron pukuni. En ole täysin tyytyväinen cossiini, koska en ehtinyt saada sitä valmiiksi ennen tapahtumaa ja jouduin vaihtoehtoisia keinoja tekemään väliaikaisesti. Kilvestä puuttuu lasikivet sekä keihään värimaailma on väärä keltaisen maalin kohdalla. Seuraavaan tapahtumaan korjaan nämä virheet ja siistin pukua. En lisäksi paljoa ehtinyt käydä kuvauttamassa pukuani, joten jossain vaiheessa tulen kyllä photoshootissa tätä käyttämään, jotta saa kunnon kuvia näytille.

Aamulla tähtäsin heti klo 9 paikan päälle valmistautumaan FFFightin pitoa varten Urhon, Aleksin ja Matin kanssa. Louhisali oli jälleen pitopaikkana, kuten viime vuonna ja tälläkään kertaa tekniikka ei pettänyt meitä ja ohjelma meni ongelmitta läpi. Kiitokset siitä tekniikalle. Ohjelman alkaessa sali täyttyi miltei kokonaan ja yleisö näytti nauttivan naurun määrästä päätellen suuresti meidän jätkien sekoillessa lavalla heidän ilokseen. Kiitokset yleisölle sekä innokkaille taistelijoille, jotka käväisitte lavalla seikkailemassa kanssamme.^^ Videotallenne tulee näytille Youtubeen lähipäivinä, jos joitakin kiinnostaa mitä siellä tuli tällä kertaa tehtyä. Lavakuvia sekä kuvauspalvelun kuvat saamme vasta myöhemmin, joten niitä tuon tänne näytille myös aikanaan.

Lava-selfieee!!! <3

Nautinnollisen kotimatkan jälkeen alkoi takaisin paluu arkeen ja tämän kirjoituksen tehtyäni painun heti kaavoittamaan Jango Fettin pukua, joka tulee näkymään jo kuukauden päästä Desucon Frostbitessä. (Kiirettä tulee. ><) Star Wars-pärinöissäni ostin myös itselleni Darth Vader-figuurin, joka on kohdallani yllättävän harvinaista. En yleensä osta paljoa mitään coneista mutta tämä oli sellainen mikä iski silmään.

Lisää hyllyntäytettä pitkästä aikaa.

Kiitokset vielä kaikille ihmisille, jotka olivat kontaktissa minuun viikonlopun aikana. Vaikka Yukicon oli hyvin kiireinen ja vapaa-aikaa jäi tapahtumassa muutamaksi tunniksi vain niin se ei haitannut menoa ja minulla oli erittäin hauskaa. Nähdään taas. o/

PS: En ole tätä kautta mielestäni vielä sanonut tätä mutta olen päässyt mukaan Pokemon-musikaalin näyttelijäkaartiin!!! Kahden viikon päästä on jo ensimmäiset viikonlopputreenit ja tämä projekti pääsee virallisesti alkamaan! :D Olen niin innoissani tästä jo.^^ Musikaalin puolesta mainostelen asiaa tarkemmin myöhemmin tänä vuonna.